Käytettävyystestaus verkkosivujen arvioinnissa : Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päivähoidon sivuston käytettävyystesti
Holi, Tuomo (2012)
Holi, Tuomo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012905
Tiivistelmä
Työn tavoite oli tarkastella käyttävyystestausta menetelmänä käyttäjäkeskeisen suunnittelun kontekstissa. Lisäksi selvitettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päivähoidon sivuston käytettävyysongelmia käyttäjätestillä. Työn tarve lähti työelämästä. Käytettävyystestille oli tarvetta, koska kaupungin sivustoa ollaan uusimassa ja nykyisten sivustojen käytettävyydestä voidaan testaamalla saada tärkeää tietoa, jota voidaan verrata uusiin versioihin.
Käytettävyystestausta tarkasteltiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustumalla. Kirjallisuuteen tutustumalla etsittiin menetelmän keskeisiä piirteitä ja ominaisuuksia sekä niiden ongelmia ja heikkouksia. Tekstiä analysoitiin esittämällä eriäviä näkemyksiä menetelmän soveltamisesta. Varsinaisella käytettävyystestillä tarkasteltiin sitä, miten menetelmä toimii käytännössä ja mitä ongelmia ja heikkouksia menetelmässä havaittiin.
Käytettävyystestissä kerättiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällinen aineisto kerättiin tarkastelemalla testihenkilöiden testitehtävien suorituksia ja mittaamalla tehtäviin käytettyä aikaa, tehtävien onnistumista ja virheiden määrää. Laadullista aineistoa olivat testihenkilöiden kommentit heidän suorittaessaan testitehtäviä ja loppukyselyssä kerätyt mielipiteet sivustosta.
Määrällinen aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti yksinkertaisilla tilastollisilla menetelmillä, joiden avulla aineistosta muodostettiin keskiarvoja ja mediaaneja. Tehtävien onnistumisesta muodostettiin onnistumista kuvaavia prosentuaalisia lukuja.
Testihenkilön kommentteja analysoitiin kvalitatiivisesti. Kommentit viittasivat usein käytettävyysongelmiin. Analyysissä koetettiin löytää niitä kommentteja, jotka todella olivat merkkejä käytettävyysongelmista. Loppukyselyssä kerättyä aineistoa analysoitiin kvantitatiivisesti muodostamalla testihenkilöiden vastauksista keskiarvoja ja prosentuaalisia lukuja.
Kaikkia analyysin tuottamia havaintoja tarkasteltiin kokonaisuutena, jotta voitaisiin löytää todellisia käytettävyysongelmia, joiden olemassaoloa tukevat monenlaiset aineistot.
Testauksen tuloksena löydettiin runsaasti käytettävyysongelmia ja niille esitettiin syyt ja korjausehdotukset. Käytettävyystestausta menetelmänä ja sen tehokkuutta voitiin tarkastella toteutetun testin avulla.
Johtopäätöksenä oli, että käytettävyystestaus menetelmänä sisältää osia tai yleisesti käytettyjä tekniikoita, joiden teoreettinen pohja on varsin epäselvä. Lisäksi käytettävyystestaus vaatii resursseja ja suhteellisen paljon osaamista ja tarkkaa suunnittelua, ettei siitä tule omien ennakko-odotusten vahvistamisen väline.
Käytettävyystestillä on mahdollista löytää runsaasti käytettävyysongelmia. Tästä syystä sitä suositellaan otettavaksi käyttöön sosiaalivirastossa verkkosivuston käytettävyysongelmien havaitsemisen ja sivuston kehittämisen välineenä.
Käytettävyystestausta tarkasteltiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustumalla. Kirjallisuuteen tutustumalla etsittiin menetelmän keskeisiä piirteitä ja ominaisuuksia sekä niiden ongelmia ja heikkouksia. Tekstiä analysoitiin esittämällä eriäviä näkemyksiä menetelmän soveltamisesta. Varsinaisella käytettävyystestillä tarkasteltiin sitä, miten menetelmä toimii käytännössä ja mitä ongelmia ja heikkouksia menetelmässä havaittiin.
Käytettävyystestissä kerättiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällinen aineisto kerättiin tarkastelemalla testihenkilöiden testitehtävien suorituksia ja mittaamalla tehtäviin käytettyä aikaa, tehtävien onnistumista ja virheiden määrää. Laadullista aineistoa olivat testihenkilöiden kommentit heidän suorittaessaan testitehtäviä ja loppukyselyssä kerätyt mielipiteet sivustosta.
Määrällinen aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti yksinkertaisilla tilastollisilla menetelmillä, joiden avulla aineistosta muodostettiin keskiarvoja ja mediaaneja. Tehtävien onnistumisesta muodostettiin onnistumista kuvaavia prosentuaalisia lukuja.
Testihenkilön kommentteja analysoitiin kvalitatiivisesti. Kommentit viittasivat usein käytettävyysongelmiin. Analyysissä koetettiin löytää niitä kommentteja, jotka todella olivat merkkejä käytettävyysongelmista. Loppukyselyssä kerättyä aineistoa analysoitiin kvantitatiivisesti muodostamalla testihenkilöiden vastauksista keskiarvoja ja prosentuaalisia lukuja.
Kaikkia analyysin tuottamia havaintoja tarkasteltiin kokonaisuutena, jotta voitaisiin löytää todellisia käytettävyysongelmia, joiden olemassaoloa tukevat monenlaiset aineistot.
Testauksen tuloksena löydettiin runsaasti käytettävyysongelmia ja niille esitettiin syyt ja korjausehdotukset. Käytettävyystestausta menetelmänä ja sen tehokkuutta voitiin tarkastella toteutetun testin avulla.
Johtopäätöksenä oli, että käytettävyystestaus menetelmänä sisältää osia tai yleisesti käytettyjä tekniikoita, joiden teoreettinen pohja on varsin epäselvä. Lisäksi käytettävyystestaus vaatii resursseja ja suhteellisen paljon osaamista ja tarkkaa suunnittelua, ettei siitä tule omien ennakko-odotusten vahvistamisen väline.
Käytettävyystestillä on mahdollista löytää runsaasti käytettävyysongelmia. Tästä syystä sitä suositellaan otettavaksi käyttöön sosiaalivirastossa verkkosivuston käytettävyysongelmien havaitsemisen ja sivuston kehittämisen välineenä.