Ohjaamisen ja opettamisen välimaastossa
Vesalainen, Anne-Maria (2012)
Vesalainen, Anne-Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012928
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan ohjaamisen ja opettamisen suhdetta opiskelijaryhmälähtöisessä musiikkiteatterin valmistumisprosessissa. Taidepedagogiikan näkemykset soveltuvat sekä ohjaamiselle että opettamiselle. Keskeistä ovat opiskelijalähtöisyys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys Opettaja tai ohjaaja auttaa opiskelijan luovuutta ja oppimista.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Seurakuntaopiston Artistiluokkien (2010 ja 2011) musiikkiteatteriesitysten Stalkatut elämät (2011) ja Regina (2012) valmistumisprosesseja. Annettujen lähtökohtien puitteissa esitykset antavat mahdollisuuden laulamiseen, tanssimiseen ja esiintymisen harjoittelemiseen musiikkiteatterin kontekstissa.
Ohjaajuus ja opettajuus kietoutuvat toisiinsa opiskelijalähtöisessä työskentelyssä. Vahvaa ohjaajuutta tarvitaan ryhmän ohjaamisessa. Esityksen valmistuminen annetussa aikataulussa vaatii tietoisuutta tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta. Tässä työssä tarkastellaan syväjohtamisen soveltuvuutta musiikkiteatteriesityksen rakentamisessa. Ohjaaja voi vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun tiedostamalla omaa käyttäytymistään ja ohjaamalla ryhmän vuorovaikutustapaa.
Teatteri-ilmaisun ohjaajan rooli aktivoituu ilmaisuun ja näyttelijäntyöhön liittyvissä kysymyksissä sekä taiteellisen kokonaisnäkemyksen laatimisessa. Opettajuus astuu esiin, kun tarvitaan asiantuntijuutta tiedon tai taidon välittämisessä: luovuudesta, käytetyistä työtavoista, laulamisesta, kokonaisilmaisusta tai musiikin esittämisestä.
Devising-työtapa on avointa ja luovaa, joten se vaatii ryhmältään ideointikykyä ja moniroolisuutta. Parhaimmillaan saadaan rakennetuksi ryhmännäköinen työ, jossa sen jäsenillä on vahva omistajuus.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Seurakuntaopiston Artistiluokkien (2010 ja 2011) musiikkiteatteriesitysten Stalkatut elämät (2011) ja Regina (2012) valmistumisprosesseja. Annettujen lähtökohtien puitteissa esitykset antavat mahdollisuuden laulamiseen, tanssimiseen ja esiintymisen harjoittelemiseen musiikkiteatterin kontekstissa.
Ohjaajuus ja opettajuus kietoutuvat toisiinsa opiskelijalähtöisessä työskentelyssä. Vahvaa ohjaajuutta tarvitaan ryhmän ohjaamisessa. Esityksen valmistuminen annetussa aikataulussa vaatii tietoisuutta tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta. Tässä työssä tarkastellaan syväjohtamisen soveltuvuutta musiikkiteatteriesityksen rakentamisessa. Ohjaaja voi vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun tiedostamalla omaa käyttäytymistään ja ohjaamalla ryhmän vuorovaikutustapaa.
Teatteri-ilmaisun ohjaajan rooli aktivoituu ilmaisuun ja näyttelijäntyöhön liittyvissä kysymyksissä sekä taiteellisen kokonaisnäkemyksen laatimisessa. Opettajuus astuu esiin, kun tarvitaan asiantuntijuutta tiedon tai taidon välittämisessä: luovuudesta, käytetyistä työtavoista, laulamisesta, kokonaisilmaisusta tai musiikin esittämisestä.
Devising-työtapa on avointa ja luovaa, joten se vaatii ryhmältään ideointikykyä ja moniroolisuutta. Parhaimmillaan saadaan rakennetuksi ryhmännäköinen työ, jossa sen jäsenillä on vahva omistajuus.