Elektronisen identiteetin väärinkäytökset Schengen-ulkorajalla
Tarkkanen, Laura (2012)
Tarkkanen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062712979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062712979
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätutkimusongelma on se, minkälaisia identiteettiväärinkäytöksiä on mahdollista havaita Schengen-alueen ulkorajalla. Lisäksi tulee pohtia, miten erityisesti venäläisten elektronisten identiteettien lisääntyminen vaikuttaa väärinkäytöksiin ja mikä on identiteettiväärinkäytösten merkityksellisyys Schengen-alueen ulkorajalla? Näkökulma on Schengen-alueen rajavalvonnan ja sen päätöksenteon näkökulma.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus, koska tutkimusaihe on uusi, ja aiheeseen on hyvä paneutua syvällisesti ja tarkastella sitä eri näkökohdista. Aiheen uutuuden johdosta ei ole perusteltua, eikä osin mahdollistakaan, ottaa edustavaa aineistoa ja tutkia tilastollisesti sen ominaisuuksia. Tutkimukseni tavoitteena on kuvailla ilmiötä ja tehdä uusia havaintoja. Tutkimus tehtiin perustuen teoriaan ja käyttämällä laaja-alaisesti kirjallista aineistoa sekä suorittamalla haastatteluja Pietarissa Suomen konsulaatissa, Yhdysvalloissa Nogalesin raja-asemalla sekä Suomessa Vaalimaan raja-asemalla. Haastattelut olen litteroinut asiaan kuuluvalla tavalla.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat Schengen, Venäjän valtio, rajatarkastus, rajanylitys-paikka, biometria, elektroninen identiteetti, identiteetin typologia ja identiteettiväärinkäytökset.
Työn yksi merkittävimmistä tutkimustuloksista on, että elektroninen identiteetti on huomattavasti monimuotoisempi käsite kuin teoriakirjallisuus antaa ymmärtää. Toinen merkittävä tutkimustulos on identiteetin typologia. Teoriaan ja haastatteluihin pohjaavassa tutkimustyössä löytyi kyseiset identiteetin lajityypit: oikea identiteetti, väärä identiteetti, väärennetty identiteetti, multi-identiteetti, varastettu identiteetti, ostettu identiteetti, lainattu identiteetti ja mukailtu identiteetti. Kaikki yllä mainitut identiteetin lajityypit voidaan laittaa elektronisen identiteetin muotoon. Typologiaa soveltaen myös identiteettiväärennös on laajempi käsite kuin teoriakirjallisuudessa on esitetty. Typologian sekä laajemmin määriteltyjen elektronisen identiteetin ja identiteettiväärennöksen summana voi todeta, että identiteettiväärinkäytöksiä tultaneen löytämään myös elektronisista identiteeteistä. Merkittävä tutkimustulos on myös havainto siitä, että identiteetin typologia muuttuu ajan ja tilanteen mukaan, jolloin osa lajityypeistä katoaa ja uusia tulee tilalle. Kaikki nämä tutkimustulokset merkitsevät uusia mahdollisuuksia sekä haasteita Schengen-alueen rajavalvonnalle ja rajatarkastuksille.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus, koska tutkimusaihe on uusi, ja aiheeseen on hyvä paneutua syvällisesti ja tarkastella sitä eri näkökohdista. Aiheen uutuuden johdosta ei ole perusteltua, eikä osin mahdollistakaan, ottaa edustavaa aineistoa ja tutkia tilastollisesti sen ominaisuuksia. Tutkimukseni tavoitteena on kuvailla ilmiötä ja tehdä uusia havaintoja. Tutkimus tehtiin perustuen teoriaan ja käyttämällä laaja-alaisesti kirjallista aineistoa sekä suorittamalla haastatteluja Pietarissa Suomen konsulaatissa, Yhdysvalloissa Nogalesin raja-asemalla sekä Suomessa Vaalimaan raja-asemalla. Haastattelut olen litteroinut asiaan kuuluvalla tavalla.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat Schengen, Venäjän valtio, rajatarkastus, rajanylitys-paikka, biometria, elektroninen identiteetti, identiteetin typologia ja identiteettiväärinkäytökset.
Työn yksi merkittävimmistä tutkimustuloksista on, että elektroninen identiteetti on huomattavasti monimuotoisempi käsite kuin teoriakirjallisuus antaa ymmärtää. Toinen merkittävä tutkimustulos on identiteetin typologia. Teoriaan ja haastatteluihin pohjaavassa tutkimustyössä löytyi kyseiset identiteetin lajityypit: oikea identiteetti, väärä identiteetti, väärennetty identiteetti, multi-identiteetti, varastettu identiteetti, ostettu identiteetti, lainattu identiteetti ja mukailtu identiteetti. Kaikki yllä mainitut identiteetin lajityypit voidaan laittaa elektronisen identiteetin muotoon. Typologiaa soveltaen myös identiteettiväärennös on laajempi käsite kuin teoriakirjallisuudessa on esitetty. Typologian sekä laajemmin määriteltyjen elektronisen identiteetin ja identiteettiväärennöksen summana voi todeta, että identiteettiväärinkäytöksiä tultaneen löytämään myös elektronisista identiteeteistä. Merkittävä tutkimustulos on myös havainto siitä, että identiteetin typologia muuttuu ajan ja tilanteen mukaan, jolloin osa lajityypeistä katoaa ja uusia tulee tilalle. Kaikki nämä tutkimustulokset merkitsevät uusia mahdollisuuksia sekä haasteita Schengen-alueen rajavalvonnalle ja rajatarkastuksille.