Sairaanhoitajien kokemuksia päihdepotilaan kohtaamisesta kirurgisella vuodeosastolla
Jämsänen, Sanna-Mari (2012)
Jämsänen, Sanna-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090313356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090313356
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia päihdepotilaan kohtaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi kirurgisen vuodeosaston henkilökunnalle päihdepotilaan kohtaamisesta ja päihdepotilaan hoidon kehittämisestä kirurgisella vuodeosastolla.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen harkinnanvaraisen näytteen muodostivat seitsemän (N=7) kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajaa. He olivat iältään 27-61-vuotiaita ja työkokemusta heillä oli kirurgiselta vuodeosastolta 1-34 vuotta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Sairaanhoitajien kokemukset päihdepotilaan hoidosta vaihtelivat. Päihdepotilaat herättivät sairaanhoitajissa erilaisia tunteita riippuen potilaasta, työkokemuksesta sekä sairaanhoitajan omista taustatekijöistä. Päihdepotilaan hoitotyössä ei koettu olevan suurta eroavaisuutta verrattaessa päihteitä käyttämättömään potilaaseen, mutta sairaanhoitajat toivat esille, että päihdepotilaan hoitaminen on vaativampaa esimerkiksi lääkityksen ja vieroitusoireiden vuoksi. Päihdepotilaita osastolla on sairaanhoitajien mukaan viikoittain ja jopa päivittäin hoidettavana. Päihdepotilaan tunnistamiseen ja määrittelemiseen käytetään sairaanhoitajien mukaan eniten potilaan esitietoja. Huumausaineiden käyttäjien tunnistaminen oli sairaanhoitajien mukaan haasteellista ja toisinaan huumausaineiden käyttö jää tunnistamatta lyhyen osastohoidon aikana. Päihdepotilaan autonomia toteutuu osastolla tutkimuksen mukaan hyvin. Eettisiä kysymyksiä nousi esille päihdepotilaan hoitomotivaatiosta puhuttaessa sekä yhteiskunnallisesti hoitojaksojen kustannuksia ajatellessa.
Päihdepotilaan hoitoa on syytä tutkia ja kehittää somaattisen sairaanhoidon puolella, jotta saumaton hoitopolku päihdepotilaille mahdollistuisi. Myös hoitohenkilöstön kokemusten perusteella on suositeltavaa koulutuksen tehostaminen päihdepotilaiden hoidosta kokonaisuutena ja huomioitavaa on, että kirurgiselle vuodeosastolle päivystyksen kautta ohjautuvat potilaat sekä heidän esitietonsa päihteiden käytön osalta olisi ajantasaisia oikean ja oikea-aikaisen hoidon saavuttamiseksi päihdepotilailla. Opinnäytetyötä voi käyttää apuna suunniteltaessa koulutuksia, työnohjausta sekä yhteistyötä päihdetyön avohoidon tai laitoshoidon kanssa. Opinnäytetyötä voi hyödyntää myös pohdittaessa henkilökuntaresursseja, työn kuormittavuutta sekä päihdepotilaiden hoitoisuutta.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen harkinnanvaraisen näytteen muodostivat seitsemän (N=7) kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajaa. He olivat iältään 27-61-vuotiaita ja työkokemusta heillä oli kirurgiselta vuodeosastolta 1-34 vuotta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Sairaanhoitajien kokemukset päihdepotilaan hoidosta vaihtelivat. Päihdepotilaat herättivät sairaanhoitajissa erilaisia tunteita riippuen potilaasta, työkokemuksesta sekä sairaanhoitajan omista taustatekijöistä. Päihdepotilaan hoitotyössä ei koettu olevan suurta eroavaisuutta verrattaessa päihteitä käyttämättömään potilaaseen, mutta sairaanhoitajat toivat esille, että päihdepotilaan hoitaminen on vaativampaa esimerkiksi lääkityksen ja vieroitusoireiden vuoksi. Päihdepotilaita osastolla on sairaanhoitajien mukaan viikoittain ja jopa päivittäin hoidettavana. Päihdepotilaan tunnistamiseen ja määrittelemiseen käytetään sairaanhoitajien mukaan eniten potilaan esitietoja. Huumausaineiden käyttäjien tunnistaminen oli sairaanhoitajien mukaan haasteellista ja toisinaan huumausaineiden käyttö jää tunnistamatta lyhyen osastohoidon aikana. Päihdepotilaan autonomia toteutuu osastolla tutkimuksen mukaan hyvin. Eettisiä kysymyksiä nousi esille päihdepotilaan hoitomotivaatiosta puhuttaessa sekä yhteiskunnallisesti hoitojaksojen kustannuksia ajatellessa.
Päihdepotilaan hoitoa on syytä tutkia ja kehittää somaattisen sairaanhoidon puolella, jotta saumaton hoitopolku päihdepotilaille mahdollistuisi. Myös hoitohenkilöstön kokemusten perusteella on suositeltavaa koulutuksen tehostaminen päihdepotilaiden hoidosta kokonaisuutena ja huomioitavaa on, että kirurgiselle vuodeosastolle päivystyksen kautta ohjautuvat potilaat sekä heidän esitietonsa päihteiden käytön osalta olisi ajantasaisia oikean ja oikea-aikaisen hoidon saavuttamiseksi päihdepotilailla. Opinnäytetyötä voi käyttää apuna suunniteltaessa koulutuksia, työnohjausta sekä yhteistyötä päihdetyön avohoidon tai laitoshoidon kanssa. Opinnäytetyötä voi hyödyntää myös pohdittaessa henkilökuntaresursseja, työn kuormittavuutta sekä päihdepotilaiden hoitoisuutta.