Rummuta runo, liiku loru, puhalla puhekupliksi : musiikkiterapia kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa
Laakso, Maria (2012)
Laakso, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090513406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090513406
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä olen perehtynyt kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten musiikkiterapiassa käytettyihin työskentelymenetelmiin. Työn tarkoituksena on ollut selvittää, millaiset työskentelymenetelmät olisivat tarkoituksenmukaisia kielellisen erityisvaikeuden kuntouttamisessa.
Tämä opinnäytetyö on teoreettinen ja perustuu kirjallisuudesta hankittuun tietoon kielen kehityksestä, kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen kuntouttamisesta musiikkiterapian keinoin. Tarkastelun kohteeksi olen valinnut sellaiset kuusi musiikkiterapian työskentelymenetelmää, jotka esiintyvät aihetta koskevassa kirjallisuudessa yleisimmin, ovat havaintojeni mukaan kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten musiikkiterapian työskentelymenetelminä monipuolisia ja käyttökelpoisia tai edustavat innovatiivista, eri terapiamuotoja yhdistelevää suuntausta. Tällaisia työskentelymenetelmiä edustavat tässä työssä: laulaminen, musiikkiliikunta, rytminen puheterapia, kuvionuoteista soittaminen, tarinasäveltäminen ja toiminnallinen musiikkiterapiamenetelmä (TMT).
Opinnäytetyöhön kootun tiedon perusteella voin todeta, että tarkasteltujen työskentelymenetelmien mahdollisuudet kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa ovat monipuolisia ja niiden soveltuvuus ja varioitavuus eri asiakasryhmien tavoitteisiin on varsin laaja. Kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa on huomioitava kokonaisvaltaisen kuntoutuksen näkökulma. Terapiassa ei hoideta pelkästään kielellistä ongelmaa vaan koko lasta. Kieli kehittyy luonnollisessa vuorovaikutuksessa, jossa kokonaisvaltaisen kehityksen kaarta tukevat paitsi tarkoituksenmukaiset fyysiset ja psyykkiset haasteet niin myös lapselle suotu ilmaisun tila ja aika. Leikki on lapselle luontainen tapa harjoitella uusia taitoja. Kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa työskentelymenetelmissä mahdollistuu musiikillinen leikki, jolla voidaan saavuttaa terapeuttisia päämääriä. Musiikki siis toimii kohtaamisen ja kehittymisen rajapintana sekä neurologisen kuntoutuksen ja ilmaisun välineenä. Musiikillinen vuorovaikutus ruokkii verbaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Opinnäytetyössäni tarkastelun kohteena olleita työskentelymenetelmiä voidaan mainiosti soveltaa niin kommunikaatiopainotteisessa, neuropsykologisesti painottuneessa kuin psykoterapiapainotteisessakin musiikkiterapiassa.
Tämä opinnäytetyö on teoreettinen ja perustuu kirjallisuudesta hankittuun tietoon kielen kehityksestä, kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen kuntouttamisesta musiikkiterapian keinoin. Tarkastelun kohteeksi olen valinnut sellaiset kuusi musiikkiterapian työskentelymenetelmää, jotka esiintyvät aihetta koskevassa kirjallisuudessa yleisimmin, ovat havaintojeni mukaan kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten musiikkiterapian työskentelymenetelminä monipuolisia ja käyttökelpoisia tai edustavat innovatiivista, eri terapiamuotoja yhdistelevää suuntausta. Tällaisia työskentelymenetelmiä edustavat tässä työssä: laulaminen, musiikkiliikunta, rytminen puheterapia, kuvionuoteista soittaminen, tarinasäveltäminen ja toiminnallinen musiikkiterapiamenetelmä (TMT).
Opinnäytetyöhön kootun tiedon perusteella voin todeta, että tarkasteltujen työskentelymenetelmien mahdollisuudet kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa ovat monipuolisia ja niiden soveltuvuus ja varioitavuus eri asiakasryhmien tavoitteisiin on varsin laaja. Kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa on huomioitava kokonaisvaltaisen kuntoutuksen näkökulma. Terapiassa ei hoideta pelkästään kielellistä ongelmaa vaan koko lasta. Kieli kehittyy luonnollisessa vuorovaikutuksessa, jossa kokonaisvaltaisen kehityksen kaarta tukevat paitsi tarkoituksenmukaiset fyysiset ja psyykkiset haasteet niin myös lapselle suotu ilmaisun tila ja aika. Leikki on lapselle luontainen tapa harjoitella uusia taitoja. Kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa työskentelymenetelmissä mahdollistuu musiikillinen leikki, jolla voidaan saavuttaa terapeuttisia päämääriä. Musiikki siis toimii kohtaamisen ja kehittymisen rajapintana sekä neurologisen kuntoutuksen ja ilmaisun välineenä. Musiikillinen vuorovaikutus ruokkii verbaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Opinnäytetyössäni tarkastelun kohteena olleita työskentelymenetelmiä voidaan mainiosti soveltaa niin kommunikaatiopainotteisessa, neuropsykologisesti painottuneessa kuin psykoterapiapainotteisessakin musiikkiterapiassa.