Vanhemmuuden tukeminen 8. luokan laajassa terveystarkastuksessa
Mäkinen, Silja (2012)
Mäkinen, Silja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091013545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091013545
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat tukevat vanhemmuutta 8. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Valtioneuvoston asetuksessa 380/2009 määritellään neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Laajan terveystarkastuksen tarkoituksena on koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään vanhempien ja nuorten täyttämät kyselylomakkeet. Laajan terveystarkastuksen tavoitteena on varhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat vanhemmuuden tukeminen, kouluterveydenhoitajan työ sekä perhekeskeisyys. Vanhemmuuden tukemisella viitataan murrosikäisen lapsen vanhemmuuteen sekä vanhemmuuden haasteisiin. Kouluterveydenhoitajan työssä viitataan, miten terveydenhoitaja tukee vanhemmuutta laajassa terveystarkastuksessa ja perhekeskeisyydessä käsittelen perhetyötä ja perheen moninaisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastatteluna, jossa haastattelin viittä terveydenhoitajaa. Haastatteluja varten laadin teemahaastattelurungon, jonka teemoja olivat vanhemmuuden kohtaaminen, murrosikäisen lapsen vanhemmuus ja haasteet sekä terveydenhoitajan rooli. Näiden kolmen teeman avulla selvitin, miten terveydenhoitajat kokivat vanhemmuuden tukemisen terveystarkastuksessa ja miten he käytännössä tukivat vanhemmuutta.
Tutkielmassa tuli ilmi, että kouluterveydenhoitajien käsityksen mukaan usein ne perheet, joilla oli kaikki hyvin, varasivat ensimmäisenä tarkastusajan. Sen sijaan perheet, joissa asiat eivät olleet kunnossa, jäivät pois tarkastuksesta tai varasivat tarkastusajan viimeisinä. Terveydenhoitajat nostivat esille vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen suhteen. Terveystarkastus on hyvä tilaisuus havaita, jos vanhemman ja nuoren välillä on ongelmia. Vanhemmuutta tuki keskustelu terveystarkastuksessa nuoren kasvusta ja kehityksestä ja siitä mikä on tavallista. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitajan tehtävänä on kertoa huoli perheelle ja löytää apua tarvitsevat perheet. Terveydenhoitajat nostivat rooleikseen neuvojan, tukijan, avunantajan ja rinnallakulkijan roolit. Parhaiten pystyttäisiin tukemaan vanhemmuutta, jos terveydenhoitajien työn resurssit olisivat riittävät ja perheen kanssa olisi mahdollista sopia uusia tapaamisia. Murrosikäisen lapsen vanhempien haasteita ovat perheen yhteisen ajan ja työn yhdistäminen. Vanhempien on myös vaikeaa asettaa rajoja lapsilleen.
Terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta palveluketjuista varsinkin aikuisten päihdeongelmissa. Vanhemmat tarvitsisivat myös tietoa koulun erilaisista mahdollisuuksista tukea lasta ja perhettä koulunkäynnissä esimerkiksi erityisopetuksesta ja oppilashuollosta.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat vanhemmuuden tukeminen, kouluterveydenhoitajan työ sekä perhekeskeisyys. Vanhemmuuden tukemisella viitataan murrosikäisen lapsen vanhemmuuteen sekä vanhemmuuden haasteisiin. Kouluterveydenhoitajan työssä viitataan, miten terveydenhoitaja tukee vanhemmuutta laajassa terveystarkastuksessa ja perhekeskeisyydessä käsittelen perhetyötä ja perheen moninaisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastatteluna, jossa haastattelin viittä terveydenhoitajaa. Haastatteluja varten laadin teemahaastattelurungon, jonka teemoja olivat vanhemmuuden kohtaaminen, murrosikäisen lapsen vanhemmuus ja haasteet sekä terveydenhoitajan rooli. Näiden kolmen teeman avulla selvitin, miten terveydenhoitajat kokivat vanhemmuuden tukemisen terveystarkastuksessa ja miten he käytännössä tukivat vanhemmuutta.
Tutkielmassa tuli ilmi, että kouluterveydenhoitajien käsityksen mukaan usein ne perheet, joilla oli kaikki hyvin, varasivat ensimmäisenä tarkastusajan. Sen sijaan perheet, joissa asiat eivät olleet kunnossa, jäivät pois tarkastuksesta tai varasivat tarkastusajan viimeisinä. Terveydenhoitajat nostivat esille vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen suhteen. Terveystarkastus on hyvä tilaisuus havaita, jos vanhemman ja nuoren välillä on ongelmia. Vanhemmuutta tuki keskustelu terveystarkastuksessa nuoren kasvusta ja kehityksestä ja siitä mikä on tavallista. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitajan tehtävänä on kertoa huoli perheelle ja löytää apua tarvitsevat perheet. Terveydenhoitajat nostivat rooleikseen neuvojan, tukijan, avunantajan ja rinnallakulkijan roolit. Parhaiten pystyttäisiin tukemaan vanhemmuutta, jos terveydenhoitajien työn resurssit olisivat riittävät ja perheen kanssa olisi mahdollista sopia uusia tapaamisia. Murrosikäisen lapsen vanhempien haasteita ovat perheen yhteisen ajan ja työn yhdistäminen. Vanhempien on myös vaikeaa asettaa rajoja lapsilleen.
Terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta palveluketjuista varsinkin aikuisten päihdeongelmissa. Vanhemmat tarvitsisivat myös tietoa koulun erilaisista mahdollisuuksista tukea lasta ja perhettä koulunkäynnissä esimerkiksi erityisopetuksesta ja oppilashuollosta.