Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana ja lääkehoitoon sitoutumisen edistäjänä
Impola, Hanna; Merilä, Heidi (2012)
Impola, Hanna
Merilä, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101014309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101014309
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Turun ammattikorkeakoulun ja lääketietokeskuksen MONI-lääkehanketta. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun sosiaali- ja terveystoimi. Hankkeen kokonaistavoitteena on edistää potilas- ja lääkitysturvallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida sairaanhoitajan (N=326) toteuttaman lääkehoidon ohjauksen laatua, sisältöä ja menetelmiä. Lisäksi selvitetään, mitä menetelmiä sairaanhoitajat käyttävät lääkehoitoon sitoutumiseen arvioinnissa ja edistämisessä. Tutkimusjoukkona olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Turun sosiaali- ja terveystoimen sairaanhoitajia tietyiltä tutkimukseen valituilta osastoilta. (n=116). Aineiston kerääminen tapahtui hankkeen toimesta.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa sekä kvalitatiivista sisällön analyysia sovellettiin. Aineisto kerättiin projektissa kehitetyllä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Lisäksi työssä vertaillaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä eroja.
Tulokset osoittivat, että lääkehoidon ohjaus ja lääkehoitoon sitoutumisen edistäminen kuuluvat olennaisena osana sairaanhoitajan työhön. Erilaisia ohjausmenetelmiä käytettiin monipuolisesti ja niistä tärkeimmiksi nousivat yksilöohjaus ja suulliset sekä kirjalliset ohjeet. Lääkehoitoon sitoutumista arvioitiin useimmiten haastatteluita sekä erilaisia mittareita käyttäen. Tulokset osoittivat myös, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ilmeni eroja sekä lääkehoidon ohjauksessa että potilaan lääkehoitoon sitouttamisessa. Erikoissairaanhoidossa ohjausta toteutettiin huomattavasti enemmän, mutta perusterveydenhuollossa menetelmät olivat monipuolisempia. Samoin lääkehoitoon sitoutumisen arviointi oli perusterveydenhuollossa monipuolisempaa. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 36 %.
Tulevaisuudessa tulisi sairaanhoitajille tarjota enemmän mahdollisuuksia lääkehoidon osaamisen lisäkoulutuksiin, sillä hoitajat kokivat farmakologisen tietoperustansa puutteelliseksi. Lisäksi ajanpuute ja resurssien vähyys koettiin ongelmallisiksi. Lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi potilaille tulisi antaa selkeämmät ohjeet sekä motivoida ja olla tukena hoidon jokaisessa vaiheessa. Myös potilaan oma osallistuminen ja vastuu lääkehoidon toteutumisesta koettiin tärkeiksi sitoutumisen toteutumiseksi.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa sekä kvalitatiivista sisällön analyysia sovellettiin. Aineisto kerättiin projektissa kehitetyllä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Lisäksi työssä vertaillaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä eroja.
Tulokset osoittivat, että lääkehoidon ohjaus ja lääkehoitoon sitoutumisen edistäminen kuuluvat olennaisena osana sairaanhoitajan työhön. Erilaisia ohjausmenetelmiä käytettiin monipuolisesti ja niistä tärkeimmiksi nousivat yksilöohjaus ja suulliset sekä kirjalliset ohjeet. Lääkehoitoon sitoutumista arvioitiin useimmiten haastatteluita sekä erilaisia mittareita käyttäen. Tulokset osoittivat myös, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ilmeni eroja sekä lääkehoidon ohjauksessa että potilaan lääkehoitoon sitouttamisessa. Erikoissairaanhoidossa ohjausta toteutettiin huomattavasti enemmän, mutta perusterveydenhuollossa menetelmät olivat monipuolisempia. Samoin lääkehoitoon sitoutumisen arviointi oli perusterveydenhuollossa monipuolisempaa. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 36 %.
Tulevaisuudessa tulisi sairaanhoitajille tarjota enemmän mahdollisuuksia lääkehoidon osaamisen lisäkoulutuksiin, sillä hoitajat kokivat farmakologisen tietoperustansa puutteelliseksi. Lisäksi ajanpuute ja resurssien vähyys koettiin ongelmallisiksi. Lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi potilaille tulisi antaa selkeämmät ohjeet sekä motivoida ja olla tukena hoidon jokaisessa vaiheessa. Myös potilaan oma osallistuminen ja vastuu lääkehoidon toteutumisesta koettiin tärkeiksi sitoutumisen toteutumiseksi.