"Tätähän mä oon aina halunnu tehä" : Varhaiskasvattajien kokemuksia vuorovaikutusleikin käytöstä päiväkodissa
Lappeteläinen, Julia (2009)
Lappeteläinen, Julia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235834
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli kartoittaa varhaiskasvattajien kokemuksia vuorovaikutusleikin käytöstä päiväkodissa. Tarkoitukseni oli selvittää, miten kasvattajat olivat käyttäneet vuorovaikutusleikki-menetelmää työssään ja miten vuorovaikutusleikkiryhmän periaatteet olivat siirtyneet arjen kasvatustyöhön. Tein työni Järvenpään varhaiskasvatuspalveluihin osana Länsi- ja Keski-Uudellamaalla toteutettavaa Lapsuuden arvokas arki ARVO-hanketta. Hankeen tavoitteena on luoda edellytykset jatkuvalle lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnalle alueella.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelin työhöni neljää kasvattajaa, jotka työskentelivät kahdessa päiväkodissa Keski-Uudellamaalla. Aineiston analysoin sisällönanalyysin menetelmällä.
Aineistosta käy ilmi, että kasvattajat suunnittelivat huolellisesti sekä lasten valinnat vuorovaikutus-leikkituokioihin että vuorovaikutusleikkituokioiden sisällön. Vuorovaikutusleikkituokioissa korostui intensiivisyys ja lapsen aito kohtaaminen. Kasvattajat kokivat, että vuorovaikutusleikkituokion ohjaus edellytti menetelmän sisäistämistä ja ohjaajan rohkeaa heittäytymistä toimintaan. Tulosten perusteella vuorovaikutusleikin periaatteet olivat siirtyneet arjen kasvatustyöhön monella tapaa. Kasvattajat käyttivät vuorovaikutusleikkituokioiden leikkejä arjessa. Vuorovaikutusleikki oli myös pedagoginen valinta: lapsen kohtaamisesta arjessa keskusteltiin päiväkodin yhteisissä palavereissa. Vuorovaikutusleikkituokioita ohjanneet kasvattajat kokivat, että vuorovaikutusleikki oli vaikuttanut merkittävästi heidän tapaansa tehdä arjen kasvatustyötä.
Tuloksista voi päätellä, että vuorovaikutusleikki-menetelmän toteuttaminen päiväkodissa vaatii vuorovaikutusleikin periaatteiden omaksumista ja koko yksikön kasvattajien yhteistyötä. Vuorovaikutusleikin periaatteiden soveltaminen arkeen edellyttää koko päiväkodin kasvatuskulttuurin tarkastelua ja kehittämistä.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelin työhöni neljää kasvattajaa, jotka työskentelivät kahdessa päiväkodissa Keski-Uudellamaalla. Aineiston analysoin sisällönanalyysin menetelmällä.
Aineistosta käy ilmi, että kasvattajat suunnittelivat huolellisesti sekä lasten valinnat vuorovaikutus-leikkituokioihin että vuorovaikutusleikkituokioiden sisällön. Vuorovaikutusleikkituokioissa korostui intensiivisyys ja lapsen aito kohtaaminen. Kasvattajat kokivat, että vuorovaikutusleikkituokion ohjaus edellytti menetelmän sisäistämistä ja ohjaajan rohkeaa heittäytymistä toimintaan. Tulosten perusteella vuorovaikutusleikin periaatteet olivat siirtyneet arjen kasvatustyöhön monella tapaa. Kasvattajat käyttivät vuorovaikutusleikkituokioiden leikkejä arjessa. Vuorovaikutusleikki oli myös pedagoginen valinta: lapsen kohtaamisesta arjessa keskusteltiin päiväkodin yhteisissä palavereissa. Vuorovaikutusleikkituokioita ohjanneet kasvattajat kokivat, että vuorovaikutusleikki oli vaikuttanut merkittävästi heidän tapaansa tehdä arjen kasvatustyötä.
Tuloksista voi päätellä, että vuorovaikutusleikki-menetelmän toteuttaminen päiväkodissa vaatii vuorovaikutusleikin periaatteiden omaksumista ja koko yksikön kasvattajien yhteistyötä. Vuorovaikutusleikin periaatteiden soveltaminen arkeen edellyttää koko päiväkodin kasvatuskulttuurin tarkastelua ja kehittämistä.