Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kouluterveyskyselyiden tulosten hyödynnettävyys terveydenhoitajan työssä
Lahti, Emilia; Sundell, Tiia (2012)
Lahti, Emilia
Sundell, Tiia
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102314588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102314588
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa Kouluterveyskyselyiden tulosten käyttöä Turun kaupungin kouluterveydenhoitajien keskuudessa ja selvittää miten kouluterveyskyselyiden tuloksia voisi heidän työssään hyödyntää entistä paremmin. Tällä hetkellä Kouluterveyskyselyiden tulosten käytöstä on suunnattu paljon työkaluja hallinnolliseen puoleen ja olisi hyvä kehittää sitä, miten terveydenhuollon ammattihenkilö voisi käyttää kyselyitä paremmin hyödyksi. Opinnäytetyö on toteutettu osana Terveesti tulevaisuuteen - projektia.
Kouluterveyskysely on valtakunnallinen kysely, joka tuottaa tasaisin väliajoin tietoa nuorista sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla ja lisäksi myös yksittäisten koulujen osalta. Kouluterveyskyselyn päätehtävä on tukea kunnissa nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Kunnille ja kouluille on olemassa toimintaohjeita ja suosituksia Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksenkin puolesta, mutta yleisiä ohjeita ja suosituksia terveydenhoitajille, jotka kuitenkin tuloksiin toivon mukaan perehtyvät, ei ole. Onkin tärkeää selvittää, miten tuloksia tällä hetkellä hyödynnetään, jotta Kouluterveyskyselyn tuloksia pystyttäisiin jatkossa hyödyntämään entistä paremmin.
Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa osassa. Työn ensimmäisessä osassa haastateltiin viiden turkulaisen yläkoulun terveydenhoitajaa kouluterveyskyselyiden tulosten hyödyntämiseen liittyen. Tuloksena saatiin, että jokainen terveydenhoitaja sai oman koulunsa tulokset sekä yleisemmällä tasolla olevat raportit kunnasta ja Varsinais-Suomesta sekä Suomen tasolta. Kaikki terveydenhoitajat tutustuivat tuloksiin. Hyödyntäminen kuitenkin vaihteli paljon koulusta ja terveydenhoitajasta riippuen ja yhtenäistä ohjeistusta kyselyiden hyödyntämiseen kaivattiin. Suurin osa terveydenhoitajista hyödynsi tuloksia käyttämällä niitä terveystarkastusten pohjana ja keskustelun tukena. Tuloksia saatettiin myös käydä läpi esimerkiksi terveystiedon tunneilla. Lisäksi yleistä oli käydä tuloksia läpi vanhempainilloissa, opettajankokouksissa sekä oppilashuoltoryhmissä. Esille tuotiin, että Kouluterveyskyselyille pitäisi saada tämänhetkistä enemmän julkisuutta ja painotus pitäisi olla entistä enemmän tulosten hyödyntämisessä, koska tällä hetkellä tulosten hyödyntäminen jää usein puolitiehen. Opinnäytetyön jälkimmäisessä osassa toimme työmme pohjalta nousseet kehitysehdotukset Kouluterveyskyselyn hyödyntämisestä kouluterveydenhoitajien tietoon. Kehitysehdotuksena tehtiin toimintaohjerunko sekä vinkkejä terveydenhoitajille parempaan tulosten hyödyntämiseen.
Kouluterveyskysely on valtakunnallinen kysely, joka tuottaa tasaisin väliajoin tietoa nuorista sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla ja lisäksi myös yksittäisten koulujen osalta. Kouluterveyskyselyn päätehtävä on tukea kunnissa nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Kunnille ja kouluille on olemassa toimintaohjeita ja suosituksia Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksenkin puolesta, mutta yleisiä ohjeita ja suosituksia terveydenhoitajille, jotka kuitenkin tuloksiin toivon mukaan perehtyvät, ei ole. Onkin tärkeää selvittää, miten tuloksia tällä hetkellä hyödynnetään, jotta Kouluterveyskyselyn tuloksia pystyttäisiin jatkossa hyödyntämään entistä paremmin.
Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa osassa. Työn ensimmäisessä osassa haastateltiin viiden turkulaisen yläkoulun terveydenhoitajaa kouluterveyskyselyiden tulosten hyödyntämiseen liittyen. Tuloksena saatiin, että jokainen terveydenhoitaja sai oman koulunsa tulokset sekä yleisemmällä tasolla olevat raportit kunnasta ja Varsinais-Suomesta sekä Suomen tasolta. Kaikki terveydenhoitajat tutustuivat tuloksiin. Hyödyntäminen kuitenkin vaihteli paljon koulusta ja terveydenhoitajasta riippuen ja yhtenäistä ohjeistusta kyselyiden hyödyntämiseen kaivattiin. Suurin osa terveydenhoitajista hyödynsi tuloksia käyttämällä niitä terveystarkastusten pohjana ja keskustelun tukena. Tuloksia saatettiin myös käydä läpi esimerkiksi terveystiedon tunneilla. Lisäksi yleistä oli käydä tuloksia läpi vanhempainilloissa, opettajankokouksissa sekä oppilashuoltoryhmissä. Esille tuotiin, että Kouluterveyskyselyille pitäisi saada tämänhetkistä enemmän julkisuutta ja painotus pitäisi olla entistä enemmän tulosten hyödyntämisessä, koska tällä hetkellä tulosten hyödyntäminen jää usein puolitiehen. Opinnäytetyön jälkimmäisessä osassa toimme työmme pohjalta nousseet kehitysehdotukset Kouluterveyskyselyn hyödyntämisestä kouluterveydenhoitajien tietoon. Kehitysehdotuksena tehtiin toimintaohjerunko sekä vinkkejä terveydenhoitajille parempaan tulosten hyödyntämiseen.