Pelastuslaitoksen tuki kuntien varautumisessa - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Pekki, Jaakko (2009)
Pekki, Jaakko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909094389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909094389
Tiivistelmä
Tämän toimintakeskeisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toteuttama kuntien varautumisen tukemisen toimintatapa prosessina sekä tunnistaa kyseisen prosessin kehityskohteet. Kyseessä oli työelämälähtöinen projekti, jonka tilaajana oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen turvallisuuspalvelut tulosyksikkö. Opinnäytetyö toteutettiin läheisessä yhteistyössä tilaajaorganisaation kanssa.
Opinnäytetyössä tuotettu materiaali perustuu prosessiajattelun ja varautumisen teoriaan. Menetelmänä työssä on käytetty tapaustutkimuksen avulla suoritettua prosessin mallintamista. Opinnäytetyötä ovat ohjanneet Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa vs. riskienhallintapäällikkö Hannu Kuhanen, valmiuspäällikkö Seppo Nissinen ja tilannepäällikkö Ilkka Heinonen sekä työn aikana on kuultu organisaation ulkopuolelta useita varautumisen asiantuntijoita.
Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi, että kunnat kaipaavat tukea ja koordinointia oman varautumisensa tueksi. Opinnäytetyössä tuotettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntien varautumisen tukemisen prosessikuvaus tarjoaa yhden mallin miten kuntia ja kaupunkeja voidaan tukea näiden varautumisessa. Tätä tässä työssä kuvattua Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toteuttamaa varautumisen tukemisen prosessia verrattiin myös tutkimuskirjallisuuden suosituksiin pelastuslaitoksen varautumisen tukemisesta.
Opinnäytetyön tuloksia käytetään jatkossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntien varautumisen tukemisen prosessin kehittämiseen ja sitä voivat käyttää myös kaikki aluepelastuslaitokset ja kunnat vertailtaessa omaa toimintatapaansa opinnäytetyössä kuvattuun prosessiin. Tulevassa uudessa pelastuslaissa tullaan lakiluonnoksen mukaan alueen pelastustoimen tehtäviin lisäämään pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelun tukeminen. Opinnäytetyötä voidaan käyttää myös keskustelujen pohjaksi luotaessa tulevaisuudessa yhteiskuntaan yhteistä kuntien varautumisen tukemisen mallia.
Jatkon kannalta on tärkeää, että kuvattua prosessia kehitetään jatkuvan parantamisen menetelmällä. Lisäksi koko yhteiskunnassa tulisi käydä keskustelua kuntien kyvystä turvata palvelunsa kaikissa turvallisuustilanteissa sekä analysoida miten kuntia voidaan tukea tässä tehtävässä.
Opinnäytetyössä tuotettu materiaali perustuu prosessiajattelun ja varautumisen teoriaan. Menetelmänä työssä on käytetty tapaustutkimuksen avulla suoritettua prosessin mallintamista. Opinnäytetyötä ovat ohjanneet Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa vs. riskienhallintapäällikkö Hannu Kuhanen, valmiuspäällikkö Seppo Nissinen ja tilannepäällikkö Ilkka Heinonen sekä työn aikana on kuultu organisaation ulkopuolelta useita varautumisen asiantuntijoita.
Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi, että kunnat kaipaavat tukea ja koordinointia oman varautumisensa tueksi. Opinnäytetyössä tuotettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntien varautumisen tukemisen prosessikuvaus tarjoaa yhden mallin miten kuntia ja kaupunkeja voidaan tukea näiden varautumisessa. Tätä tässä työssä kuvattua Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toteuttamaa varautumisen tukemisen prosessia verrattiin myös tutkimuskirjallisuuden suosituksiin pelastuslaitoksen varautumisen tukemisesta.
Opinnäytetyön tuloksia käytetään jatkossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntien varautumisen tukemisen prosessin kehittämiseen ja sitä voivat käyttää myös kaikki aluepelastuslaitokset ja kunnat vertailtaessa omaa toimintatapaansa opinnäytetyössä kuvattuun prosessiin. Tulevassa uudessa pelastuslaissa tullaan lakiluonnoksen mukaan alueen pelastustoimen tehtäviin lisäämään pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelun tukeminen. Opinnäytetyötä voidaan käyttää myös keskustelujen pohjaksi luotaessa tulevaisuudessa yhteiskuntaan yhteistä kuntien varautumisen tukemisen mallia.
Jatkon kannalta on tärkeää, että kuvattua prosessia kehitetään jatkuvan parantamisen menetelmällä. Lisäksi koko yhteiskunnassa tulisi käydä keskustelua kuntien kyvystä turvata palvelunsa kaikissa turvallisuustilanteissa sekä analysoida miten kuntia voidaan tukea tässä tehtävässä.