Lääkehoidon nykytilan kuvaus Roution kotihoidossa
Niemelä, Niko; Päiviö, Tuomo (2009)
Niemelä, Niko
Päiviö, Tuomo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175564
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa ”Turvallinen lääkehoito 2”-projektia. Projektin tavoitteena oli lääkehuollon toimintatapojen yhtenäistäminen, vastuunjaon sekä vähimmäisvaatimusten selventäminen Lohjan kaupungin kotihoidon yksiköissä Sosiaali- ja terveysministeriön turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Yhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun ja Roution kotihoidon välillä alkoi toukokuussa 2008. Työryhmän tavoitteeksi muodostui nykytilanteen kuvauksen luominen toteutuvasta lääkehoidosta kehittämishankkeen alkaessa sekä hyvien käytänteiden ja mahdollisten kehittämiskohteiden löytäminen.
Kehitettävän toiminnan teoreettisena perustana oli tutkittu tieto turvallisesta lääkehoidosta, kotihoidosta, lääkehoitoprosessista sekä Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suositukset. Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttaminen mahdollistaa hiljaisen sekä näkyvän tiedon käsittelyn ja siten myös uuden tiedon luomisen. Työryhmään kuuluivat Roution kotihoidosta sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa.
Nykytilanteen kuvausta varten haastateltiin Roution kotihoidon sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Teemahaastattelu nauhoitettiin, litteroitiin ja ryhmiteltiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Haastattelun osa-alueita olivat: lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, osaamisen varmistaminen, henkilöstön vastuut – velvollisuudet – työnjako, lupakäytännöt, lääkehuolto, lääkkeiden jakaminen ja antaminen, potilaiden informointi, lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi, dokumentointi ja tiedonkulku, seuranta ja palautejärjestelmät. Haastattelun pohjalta muodostettiin kalanruotomalli nykytilanteesta ja kirjoitettiin se tekstiksi. Nykytilankuvausta tarkennettiin viikkopalaverissa. Työyhteisö valitsi kehittämiskohteet nykytilankuvauksen pohjalta, ja ne esiteltiin Turvallinen lääkehoito 2 -hankkeen päätösseminaarissa. Kehittämiskohteiksi valittiin lääkepoikkeamien käsittely ja ennalta ehkäisy sekä lupakäytäntöjen kehittäminen.
Työryhmän toimintaa arvioitiin työyhteisön toimesta arviointilomakkeen avulla. Arviointilomakkeiden palautusprosentti oli 50. Strukturoiduilla kysymyksillä kartoitettiin kehittämishankeen vaikuttavuutta. Avointen kysymysten kohdalla työntekijöillä oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä kehittämishankkeesta. Saatujen vastausten perusteella työntekijät kokivat kehittämishankkeen onnistuneeksi. Nykytilan kuvauksessa löydettiin runsaasti hyviä käytänteitä, parhaillaan toteutuvasta toiminnasta. Valittujen kehittämiskohteiden kautta voidaan tuottaa asiakkaille turvallisempaa lääkehoitoa.
Lääkehoidon nykytilanteen kuvausta voidaan hyödyntää myöhemmin tehtäessä lakisääteistä lääkehoitosuunnitelmaa sekä valittujen kehittämiskohteiden jatkokehittämisessä.
Kehitettävän toiminnan teoreettisena perustana oli tutkittu tieto turvallisesta lääkehoidosta, kotihoidosta, lääkehoitoprosessista sekä Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suositukset. Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttaminen mahdollistaa hiljaisen sekä näkyvän tiedon käsittelyn ja siten myös uuden tiedon luomisen. Työryhmään kuuluivat Roution kotihoidosta sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa.
Nykytilanteen kuvausta varten haastateltiin Roution kotihoidon sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Teemahaastattelu nauhoitettiin, litteroitiin ja ryhmiteltiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Haastattelun osa-alueita olivat: lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, osaamisen varmistaminen, henkilöstön vastuut – velvollisuudet – työnjako, lupakäytännöt, lääkehuolto, lääkkeiden jakaminen ja antaminen, potilaiden informointi, lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi, dokumentointi ja tiedonkulku, seuranta ja palautejärjestelmät. Haastattelun pohjalta muodostettiin kalanruotomalli nykytilanteesta ja kirjoitettiin se tekstiksi. Nykytilankuvausta tarkennettiin viikkopalaverissa. Työyhteisö valitsi kehittämiskohteet nykytilankuvauksen pohjalta, ja ne esiteltiin Turvallinen lääkehoito 2 -hankkeen päätösseminaarissa. Kehittämiskohteiksi valittiin lääkepoikkeamien käsittely ja ennalta ehkäisy sekä lupakäytäntöjen kehittäminen.
Työryhmän toimintaa arvioitiin työyhteisön toimesta arviointilomakkeen avulla. Arviointilomakkeiden palautusprosentti oli 50. Strukturoiduilla kysymyksillä kartoitettiin kehittämishankeen vaikuttavuutta. Avointen kysymysten kohdalla työntekijöillä oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä kehittämishankkeesta. Saatujen vastausten perusteella työntekijät kokivat kehittämishankkeen onnistuneeksi. Nykytilan kuvauksessa löydettiin runsaasti hyviä käytänteitä, parhaillaan toteutuvasta toiminnasta. Valittujen kehittämiskohteiden kautta voidaan tuottaa asiakkaille turvallisempaa lääkehoitoa.
Lääkehoidon nykytilanteen kuvausta voidaan hyödyntää myöhemmin tehtäessä lakisääteistä lääkehoitosuunnitelmaa sekä valittujen kehittämiskohteiden jatkokehittämisessä.