Hautausmaasuunnitteluprosessin vaiheet : Kuhmalahden Vanhan hautausmaan laajennussuunnitelma
Paalijärvi, Sari (2012)
Paalijärvi, Sari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214846
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua hautausmaan suunnitteluprosessin vaiheisiin sekä teorian että käytännön kannalta. Ensimmäisenä työssä käytiin läpi hautausmaan suunnitteluprosessi teoriassa sekä selvitettiin tekijöitä, jotka on hyvä huomioida hautausmaasuunnitelmaa laadittaessa. Tietoa löytyi kirjallisuudesta, sekä arvokasta käytännön oppia kerättiin haastattelujen avulla hautausmaan perustamishankkeissa mukana olleelta kokeneelta asiantuntijalta.
Opinnäytetyön käytännön osuudessa hyödynnettiin hankittua teoriatietoa suunnitteluprosessista soveltamalla sitä käytännön hautausmaalaajennuskohteeseen. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kangasalan seurakunta. Kangasalan seurakunnassa, Kuhmalahden kappeliseurakunnan hautausmailla, oli jo aiemmin havaittu hautatilan väheneminen etenkin arkkuhautapaikkojen osalta, minkä vuoksi kehittyi idea suunnitteluprosessin aloittamiseen opinnäytetyönä. Opinnäytetyön käytännön osuus alkaa hautausmaasuunnitteluprosessin alkuvaiheesta, tarveselvityksestä. Suunnitteluprosessi etenee tarvittavien selvittelyjen, lausuntojen ja lupien kautta aina kasvillisuussuunnitteluun asti.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että hautausmaan perustaminen on monialaista osaamista vaativa hanke, johon tulee varata aikaa runsaasti. Hautausmaasuunnittelussa tarvitaan kokemusta ja asiantuntemusta. Samoin todettiin myös, että uurna-alueiden suunnittelu on mitoituksellisesti helpompaa, kuin arkkualueiden. Siksi tuhkaushautausten yleistyminen mahdollistaa tulevaisuudessa hauta-alueiden vapaamman suunnittelun, mikä tuo vaihtelua hautausmaiden yleisilmeeseen.
Tuloksena tilaajalle laadittiin Kuhmalahden alueen hautausmaiden tarveselvitys sekä Kuhmalahden Vanhan hautausmaan laajennuksen hautausmaakaava, käyttösuunnitelma sekä kasvillisuussuunnitelma. Opinnäytetyö toimii myös käytännön oppaana tahoille, jotka työskentelevät hautausmaaympäristössä, seurakunnan hallinnollisella puolella tai hautausmaasuunnittelijan asemassa.
Opinnäytetyön käytännön osuudessa hyödynnettiin hankittua teoriatietoa suunnitteluprosessista soveltamalla sitä käytännön hautausmaalaajennuskohteeseen. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kangasalan seurakunta. Kangasalan seurakunnassa, Kuhmalahden kappeliseurakunnan hautausmailla, oli jo aiemmin havaittu hautatilan väheneminen etenkin arkkuhautapaikkojen osalta, minkä vuoksi kehittyi idea suunnitteluprosessin aloittamiseen opinnäytetyönä. Opinnäytetyön käytännön osuus alkaa hautausmaasuunnitteluprosessin alkuvaiheesta, tarveselvityksestä. Suunnitteluprosessi etenee tarvittavien selvittelyjen, lausuntojen ja lupien kautta aina kasvillisuussuunnitteluun asti.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että hautausmaan perustaminen on monialaista osaamista vaativa hanke, johon tulee varata aikaa runsaasti. Hautausmaasuunnittelussa tarvitaan kokemusta ja asiantuntemusta. Samoin todettiin myös, että uurna-alueiden suunnittelu on mitoituksellisesti helpompaa, kuin arkkualueiden. Siksi tuhkaushautausten yleistyminen mahdollistaa tulevaisuudessa hauta-alueiden vapaamman suunnittelun, mikä tuo vaihtelua hautausmaiden yleisilmeeseen.
Tuloksena tilaajalle laadittiin Kuhmalahden alueen hautausmaiden tarveselvitys sekä Kuhmalahden Vanhan hautausmaan laajennuksen hautausmaakaava, käyttösuunnitelma sekä kasvillisuussuunnitelma. Opinnäytetyö toimii myös käytännön oppaana tahoille, jotka työskentelevät hautausmaaympäristössä, seurakunnan hallinnollisella puolella tai hautausmaasuunnittelijan asemassa.