Vartalon pinnallisten lihasten elektromyografinen aktiivisuus lantionnostoharjoitteissa erilaisilla alustoilla
Marjamäki, Markku (2012)
Marjamäki, Markku
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101614456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101614456
Tiivistelmä
Keskivartalon stabiliteettiharjoitteilla pyritään parantamaan keskivartalon motorista kontrollia ja voimaominaisuuksia. Isometriset harjoitteet kuten kulmanoja ja lantionnosto ovat tyypillisimpiä keskivartalon stabiliteettiharjoitteita. Erilaisia alustoja käytetään tuomaan lisähaastetta harjoitteiden suorittamiseen. Keskivartaloharjoitteiden ja erilaisten alustojen vaikutusta vartalon pinnallisten lihasten aktiivisuuksiin on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia pinnallisten lihasten, leveän selkälihaksen, ison pakaralihaksen ja kaksipäisen reisilihaksen EMG-aktiivisuuksia isometrisissä unilateraalisissa lantionnostoharjoitteissa erilaisilla alustoilla.
Tutkimukseen osallistui 10 perustervettä ja fyysisesti aktiivista 23–31-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijaa, 5 naista ja 5 miestä. Pintaelektrodit asetettiin bilateraalisesti tutkittaviin pinnallisiin lihaksiin EMG-signaalin rekisteröimistä varten. Raaka EMG-data RMS-keskiarvoistettiin 6 sekunnin suorituksen keskeltä 4 sekunnin aikaikkunalla. Tulokset normalisoitiin prosentuaalista isometristä maksimaalista tahdonalaista voimantuottoa vastaaviksi (% MVIC) analysointia varten. Aineisto analysoitiin SPSS 19 -ohjelmaa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05.
Tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.028) saatiin vakaalla alustalla suoritetuissa harjoitusliikkeissä 1 ja 2, vasemman leveän selkälihaksen aktivoiduttua enemmän liikkeessä 1. Pinnallisten lihasten aktiivisuudet jäivät alle voimaharjoittelussa vaaditun 60 %:n MVIC-tason kaikissa harjoitusliikkeissä, lukuun ottamatta harjoitusliikettä 2, jossa miesten osalta mitattiin 60 % MVIC kaksipäisestä reisilihaksesta.
Vakaalla ja epävakaalla alustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta pinnallisten lihasten aktiivisuuksiin unilateraalisissa lantionnostoharjoitteissa. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät suuntaa antaviksi eikä niitä voida yleistää.
Tutkimukseen osallistui 10 perustervettä ja fyysisesti aktiivista 23–31-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijaa, 5 naista ja 5 miestä. Pintaelektrodit asetettiin bilateraalisesti tutkittaviin pinnallisiin lihaksiin EMG-signaalin rekisteröimistä varten. Raaka EMG-data RMS-keskiarvoistettiin 6 sekunnin suorituksen keskeltä 4 sekunnin aikaikkunalla. Tulokset normalisoitiin prosentuaalista isometristä maksimaalista tahdonalaista voimantuottoa vastaaviksi (% MVIC) analysointia varten. Aineisto analysoitiin SPSS 19 -ohjelmaa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05.
Tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.028) saatiin vakaalla alustalla suoritetuissa harjoitusliikkeissä 1 ja 2, vasemman leveän selkälihaksen aktivoiduttua enemmän liikkeessä 1. Pinnallisten lihasten aktiivisuudet jäivät alle voimaharjoittelussa vaaditun 60 %:n MVIC-tason kaikissa harjoitusliikkeissä, lukuun ottamatta harjoitusliikettä 2, jossa miesten osalta mitattiin 60 % MVIC kaksipäisestä reisilihaksesta.
Vakaalla ja epävakaalla alustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta pinnallisten lihasten aktiivisuuksiin unilateraalisissa lantionnostoharjoitteissa. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät suuntaa antaviksi eikä niitä voida yleistää.