Maito väsyy auringossa : Kulttuurinen näkökulma imetykseen, kirjallisuuskatsaus
Menschakov, Fanny; Otranen, Hanna; Nieminen, Kerttu (2011)
Menschakov, Fanny
Otranen, Hanna
Nieminen, Kerttu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214853
Tiivistelmä
Imetys on ihmiselle luontainen tapa ruokkia jälkeläisensä. WHO:n suositus imetyksen kestolle
on vähintään kaksi vuotta. Imetys ei kuitenkaan ole vain biologiaa tai vaistonvaraista toimintaa,
vaan ympäröivällä kulttuurilla on siihen oma vaikutuksensa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena
oli kirjallisuuskatsausta soveltamalla selvittää imetykseen liittyviä kulttuurisia käsityksiä
ja käytäntöjä. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvä syntymä -
hanketta.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Kirjallisuuskatsausta
varten tehtiin hakuja Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston tietokantojen avulla Cinahlista
ja PubMedistä. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista.
Aineisto koostui 15 tutkimusartikkelista, jotka olivat englanninkielisiä, ja tehty vuosina
2001-2010. Aineisto analysoitiin soveltaen deduktiivista ja induktiivista sisällön analyysia.
Tutkimusten mukaan imetykseen ja äidinmaitoon liittyy runsaasti kulttuurisia käsityksiä, uskomuksia
ja käytänteitä. Analyysissä tulokset jakautuivat vauvaan, äitiin ja maitoon liittyviin
osa-alueisiin sekä yhteisön ja sosiaalisen ilmapiirin vaikutukseen. Erityisesti kolostrumiin liittyvät
käsitykset ja käytänteet nousivat voimakkaasti esiin. Huomionarvoista on, että samankaltaisia
käsityksiä ja käytänteitä esiintyi ympäri maailmaa eri kulttuureissa.
Kulttuuriset käsitykset ja vahva usko vanhoihin perinteisiin voi toimia vahvempana ohjenuorana
imettäville äideille, kuin terveydenhoitoalan ohjeet. Imetyksen edistämisessä ja
imetysohjausta kehittäessä tulee ottaa huomioon äidin lähtökulttuuri ja sen vaikutukset äidin
imetysasenteisiin. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota siihen, että
länsimainen lähtökulttuuri itsessään ei poissulje uskomuksiin perustuvia käytänteitä.
on vähintään kaksi vuotta. Imetys ei kuitenkaan ole vain biologiaa tai vaistonvaraista toimintaa,
vaan ympäröivällä kulttuurilla on siihen oma vaikutuksensa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena
oli kirjallisuuskatsausta soveltamalla selvittää imetykseen liittyviä kulttuurisia käsityksiä
ja käytäntöjä. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvä syntymä -
hanketta.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Kirjallisuuskatsausta
varten tehtiin hakuja Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston tietokantojen avulla Cinahlista
ja PubMedistä. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista.
Aineisto koostui 15 tutkimusartikkelista, jotka olivat englanninkielisiä, ja tehty vuosina
2001-2010. Aineisto analysoitiin soveltaen deduktiivista ja induktiivista sisällön analyysia.
Tutkimusten mukaan imetykseen ja äidinmaitoon liittyy runsaasti kulttuurisia käsityksiä, uskomuksia
ja käytänteitä. Analyysissä tulokset jakautuivat vauvaan, äitiin ja maitoon liittyviin
osa-alueisiin sekä yhteisön ja sosiaalisen ilmapiirin vaikutukseen. Erityisesti kolostrumiin liittyvät
käsitykset ja käytänteet nousivat voimakkaasti esiin. Huomionarvoista on, että samankaltaisia
käsityksiä ja käytänteitä esiintyi ympäri maailmaa eri kulttuureissa.
Kulttuuriset käsitykset ja vahva usko vanhoihin perinteisiin voi toimia vahvempana ohjenuorana
imettäville äideille, kuin terveydenhoitoalan ohjeet. Imetyksen edistämisessä ja
imetysohjausta kehittäessä tulee ottaa huomioon äidin lähtökulttuuri ja sen vaikutukset äidin
imetysasenteisiin. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota siihen, että
länsimainen lähtökulttuuri itsessään ei poissulje uskomuksiin perustuvia käytänteitä.