Parisuhteesta vanhemmuuteen : esikoislapsen vaikutukset parisuhteeseen ja parisuhteen tukeminen neuvolassa
Stenman, Nelli; Nyman, Johanna; Seppä, Inka (2012)
Stenman, Nelli
Nyman, Johanna
Seppä, Inka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111315176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111315176
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ensimmäisen lapsen odotuksen ja syntymän tuomia muutoksia parisuhteelle lapsen ensimmäiseen ikävuoteen asti. Lisäksi työssä selvitettiin, miten neuvolan terveydenhoitaja tukee vanhempien parisuhdetta ja millaista tukea vanhemmat odottavat neuvolan terveydenhoitajalta. Opinnäytetyön muoto on kirjallisuuskatsaus, jossa käytettiin soveltuvin osin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistoksi valikoitui 19 tieteellistä julkaisua 2000-luvulta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluvan Neuvokeskus-projektin (2010–2012) kanssa. Neuvokeskus pyrkii siihen, että erotilanteessa olevat vanhemmat saisivat varhaista tukea ja erotessa he saisivat tukea vanhemmuuteen sekä vanhempien välisen yhteistyön rakentumiseen. Tavoitteina Neuvokeskuksella on muun muassa ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen. Opinnäytetyön parisuhdetta tukeva ja sitä kautta eroa ennaltaehkäisevä näkökulma linkittyy hyvin Neuvokeskuksen tavoitteisiin.
Ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä tuovat mukanaan niin negatiivisia kuin positiivisiakin muutoksia vanhempien parisuhteeseen. Erityisesti haasteena on vanhempien yhteisen ajan väheneminen, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän elämänsä usealla osa-alueella. Haasteita aiheuttavat myös roolimuutokset, lisääntyvät ristiriidat vanhempien välillä, liialliset odotukset, väsymys sekä muutokset seksielämässä. Positiivisina vaikutuksina vanhemmat kokevat yhteenkuuluvuudentunteen lisääntymisen, kumppanin tärkeyden korostumisen, parisuhteen vahvistumisen sekä ylipäätään positiivisen kokemuksen syntymisen lapsen saamisen myötä.
Monet vanhemmat kokevat neuvolan terveydenhoitajan tarjoaman tuen parisuhteelle riittämättömänä. Neuvola koetaan usein liian lapsikeskeiseksi, tiettyjä rutiineja noudattavaksi ja kiireiseksi, jolloin parisuhteesta keskustelu jää vähemmälle. Ongelmia tuottaa puheeksi ottaminen, sillä sekä terveydenhoitaja että vanhemmat olettavat toisen osapuolen ottavan parisuhteen tarvittaessa puheeksi. Osa vanhemmista myös kyseenalaistaa terveydenhoitajan ammattitaidon parisuhteen tukemisessa ja terveydenhoitajat toivovatkin enemmän koulutusta parisuhdeasioista.
Vanhemmat odottavat enemmän keskustelua parisuhteesta neuvolassa etenkin lapsen syntymän tuomista muutoksista parisuhteelle. Terveydenhoitajan toivotaan tekevän aloitteen keskustelulle. Vanhemmat odottavat terveydenhoitajalta parisuhteeseen tukea erityisesti parisuhteen voimavarojen huomioimisessa, vanhemmuuteen valmistautumisessa sekä tiedollista tukea ristiriitojen ja epävarmuuden ennaltaehkäisemiseksi.
Tutkimustulosten valossa on suositeltavaa, että parisuhteen muutoksista lapsen saamisen myötä keskusteltaisiin ennaltaehkäisevästi, jolloin vanhemmat pystyisivät paremmin valmistautumaan muutokseen. Lisäksi avoin keskustelu aiheesta neuvolassa mahdollistaa parisuhteen ongelmiin puuttumisen.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluvan Neuvokeskus-projektin (2010–2012) kanssa. Neuvokeskus pyrkii siihen, että erotilanteessa olevat vanhemmat saisivat varhaista tukea ja erotessa he saisivat tukea vanhemmuuteen sekä vanhempien välisen yhteistyön rakentumiseen. Tavoitteina Neuvokeskuksella on muun muassa ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen. Opinnäytetyön parisuhdetta tukeva ja sitä kautta eroa ennaltaehkäisevä näkökulma linkittyy hyvin Neuvokeskuksen tavoitteisiin.
Ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä tuovat mukanaan niin negatiivisia kuin positiivisiakin muutoksia vanhempien parisuhteeseen. Erityisesti haasteena on vanhempien yhteisen ajan väheneminen, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän elämänsä usealla osa-alueella. Haasteita aiheuttavat myös roolimuutokset, lisääntyvät ristiriidat vanhempien välillä, liialliset odotukset, väsymys sekä muutokset seksielämässä. Positiivisina vaikutuksina vanhemmat kokevat yhteenkuuluvuudentunteen lisääntymisen, kumppanin tärkeyden korostumisen, parisuhteen vahvistumisen sekä ylipäätään positiivisen kokemuksen syntymisen lapsen saamisen myötä.
Monet vanhemmat kokevat neuvolan terveydenhoitajan tarjoaman tuen parisuhteelle riittämättömänä. Neuvola koetaan usein liian lapsikeskeiseksi, tiettyjä rutiineja noudattavaksi ja kiireiseksi, jolloin parisuhteesta keskustelu jää vähemmälle. Ongelmia tuottaa puheeksi ottaminen, sillä sekä terveydenhoitaja että vanhemmat olettavat toisen osapuolen ottavan parisuhteen tarvittaessa puheeksi. Osa vanhemmista myös kyseenalaistaa terveydenhoitajan ammattitaidon parisuhteen tukemisessa ja terveydenhoitajat toivovatkin enemmän koulutusta parisuhdeasioista.
Vanhemmat odottavat enemmän keskustelua parisuhteesta neuvolassa etenkin lapsen syntymän tuomista muutoksista parisuhteelle. Terveydenhoitajan toivotaan tekevän aloitteen keskustelulle. Vanhemmat odottavat terveydenhoitajalta parisuhteeseen tukea erityisesti parisuhteen voimavarojen huomioimisessa, vanhemmuuteen valmistautumisessa sekä tiedollista tukea ristiriitojen ja epävarmuuden ennaltaehkäisemiseksi.
Tutkimustulosten valossa on suositeltavaa, että parisuhteen muutoksista lapsen saamisen myötä keskusteltaisiin ennaltaehkäisevästi, jolloin vanhemmat pystyisivät paremmin valmistautumaan muutokseen. Lisäksi avoin keskustelu aiheesta neuvolassa mahdollistaa parisuhteen ongelmiin puuttumisen.