Pitkänmatkanjuoksun kuormittavuus juostessa Footbalance-pohjallisilla ja ilman pohjallisia
Jälkö, Suvi; Naakka, Mira; Pitkänen, Taneli; Sipilä, Jenni (2012)
Jälkö, Suvi
Naakka, Mira
Pitkänen, Taneli
Sipilä, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111415263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111415263
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää juoksun kuormittavuutta juostessa Footbalance-pohjallisilla ja ilman niitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Footbalance-pohjallisista juoksun kuormittavuuden kannalta. Kuormittavuutta tarkasteltiin veren laktaattiarvojen ja kyselylo-makkeen avulla. Tässä työssä Footbalance- pohjallisilla tarkoitetaan Footbalance Max-pohjallista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Footbalance Systems Oy:n ja Mediq Suomi Oy:n kanssa. Mediq lainasi käytettävät laktaattimittarit. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli sekä määrällinen että laadullinen. Aineisto kerättiin mittaamalla juoksijoiden veren laktaattipitoisuutta ja kartoittamalla juoksijoiden kokemuksia kyselylomakkeiden avoimilla kysymyksillä. Käytännössä järjestettiin kaksi kahdeksan kilometrin mittaista juoksutestitilannetta viikon välein. Juoksutesteihin osallistui kahdeksan pitkänmatkan juoksua harrastavaa henkilöä. Laktaattiarvojen eroja analysoitiin Wilcoxonin menetelmää apuna käyttäen. Tarkasteltaessa laktaattiarvoja viivadiagrammien avulla, selvää trendiä laktaattiarvojen muutoksissa ei voida todeta. Pitkänmatkanjuoksu saattaa olla hieman kuormittavampaa juostessa Footbalance-pohjallisilla, kun asiaa tarkastellaan laktaattiarvojen keskiarvojen avulla. Otoksen ollessa pieni, tuloksia ei voida yleistää eikä niillä ole tilastollista merkitsevyyttä. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Kokemukset jaettiin kolmeen luokkaan: positiiviset, negatiiviset ja epäselvät. Molemmilla juoksutestikerroilla positiivisia tuntemuksia oli kuudella juoksijalla. Ilman pohjallisia juostessa negatiivisia tuntemuksia oli yhdellä ja pohjallisen kanssa kahdella juoksijalla. Juoksijat kertoivat vertailevassa avoimessa kysymyksessä juoksun olleen mukavampaa pohjallisten kanssa juostessa. Mukavuus-janan avulla tarkasteltuna tämä näyttäytyi keskiarvoisesti toisin. Juoksijat kokivat Kipu-janojen mukaan juoksun olevan keskiarvoisesti ilman pohjallisia kivuliaampaa. Pohjallisen kanssa juoksemisen juoksijat kokivat epämukavammaksi, mutta kivuttomammaksi kuin ilman pohjallisia. Opinnäytetyön tulokset ovat ristiriitaisia keskenään ja vahvistavat kirjallisuudesta esiin nousevaa näkemystä siitä, millainen yhteys pohjallisella on juoksun kuormittavuuteen. Tulosten ollessa ristiriitaisia keskenään olisi tärkeää tehdä lisää ja otannaltaan suurempia kartoituksia juoksun kuormittavuudesta.