Ilmanvaihtokoneiden kuntotutkimus ja peruskorjaus
Salminen, Kauri (2012)
Salminen, Kauri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091913727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091913727
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin toimistorakennuksen ilmanvaihtokoneiden tekninen kunto ja esitettiin kunkin ilmanvaihtokoneen elinkaaren pidentämiseksi tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Tutkittuja ilmanvaihtokoneita oli kohteessa yhteensä 32 kappaletta.
Toimenpiteiden arvioitiin pidentävän kunkin ilmanvaihtokoneen käyttöikää noin kymmenellä vuodella. Peruskorjaus osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi verrattuna kokonaisten ilmanvaihtokoneiden uusimiseen.
Kutakin ilmanvaihtojärjestelmää palveleva ilmanvaihtokone tutkittiin silmämääräisesti arvioiden, sekä lämpötila- ja glykolipitoisuusmittauksin. Koneista löytyi muun muassa korroosiovaurioita, ikääntyneiden antureiden aiheuttamia ohjausvirheitä sekä kuluneiden osien aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä.
Tutkimuksessa paneuduttiin myös ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuuteen. Jokaiselle tulo-poistokoneelle laskettiin teoreettinen energiansäästö vuositasolla, mikäli niiden puhaltimet uusittaisiin. Nykyiset puhaltimet ovat hihnavetoisia, ja niiden hyötysuhde on huomattavasti pienempi kuin uusissa suoravetoisissa puhaltimissa.
Työnantajalleni tuotettu asiakasraportti luovutettiin tilaajalle tammikuussa 2012, mutta sen perusteella tehtävistä korjaustoimenpiteistä ei ole vielä tehty päätöstä.
Tuloksena saatiin laskelma, jonka perusteella voidaan todeta, että energiansäästötoimenpiteenä puhaltimien ja muiden osien uusiminen ei ole kannattavaa, mutta kunnossapitotoimenpiteenä se on kuitenkin välttämätön.
Toimenpiteiden arvioitiin pidentävän kunkin ilmanvaihtokoneen käyttöikää noin kymmenellä vuodella. Peruskorjaus osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi verrattuna kokonaisten ilmanvaihtokoneiden uusimiseen.
Kutakin ilmanvaihtojärjestelmää palveleva ilmanvaihtokone tutkittiin silmämääräisesti arvioiden, sekä lämpötila- ja glykolipitoisuusmittauksin. Koneista löytyi muun muassa korroosiovaurioita, ikääntyneiden antureiden aiheuttamia ohjausvirheitä sekä kuluneiden osien aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä.
Tutkimuksessa paneuduttiin myös ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuuteen. Jokaiselle tulo-poistokoneelle laskettiin teoreettinen energiansäästö vuositasolla, mikäli niiden puhaltimet uusittaisiin. Nykyiset puhaltimet ovat hihnavetoisia, ja niiden hyötysuhde on huomattavasti pienempi kuin uusissa suoravetoisissa puhaltimissa.
Työnantajalleni tuotettu asiakasraportti luovutettiin tilaajalle tammikuussa 2012, mutta sen perusteella tehtävistä korjaustoimenpiteistä ei ole vielä tehty päätöstä.
Tuloksena saatiin laskelma, jonka perusteella voidaan todeta, että energiansäästötoimenpiteenä puhaltimien ja muiden osien uusiminen ei ole kannattavaa, mutta kunnossapitotoimenpiteenä se on kuitenkin välttämätön.