Lastensuojelutarpeen selvitys osana lastensuojelutyötä : Odotuksia ja kokemuksia BARO-menetelmän käytöstä
Kuvaja, Helena (2009)
Kuvaja, Helena
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245948
Tiivistelmä
Lastensuojelutyö kehittyy koko ajan ja sen mukana työntekijät saavat uusia malleja ja menetelmiä käyttöönsä. Tämä opinnäytetyö kertoo lastensuojelun viimeaikaisista kehityslinjoista lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheen näkökulmasta. Asiakkuuden alkuarviointiin on kehitetty erilaisia työkaluja. Tämä työ esittelee BARO-menetelmän lastensuojelun alkuarviointivälineenä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietää, miten paljon menetelmiä käytetään lasten ja nuorten kanssa tapahtuvassa työssä ja millaisia menetelmien pitäisi nykypäivän sosiaalityössä olla. Haluttiin myös tietää, millaisia odotuksia BARO-menetelmää kohtaan on ja mistä BARO-menetelmästä on saatu tietoa. Tähän osioon haastateltiin 21 sosiaalialan ammattilaista lomakehaastatteluin. Lisäksi opinnäytetyössä haluttiin saada esiin mielipiteitä siitä, millainen BARO-menetelmä on käytännön arjessa, eli kuinka sen eri työvaiheet on koettu ja mitä kehitettävää siinä olisi. Tämä tieto kerättiin teemahaastatteluin neljältä sosiaalityön ammattilaiselta. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että sekä odotukset että kokemukset BAROsta ovat hyvät. Lomakehaastatteluun osallistuneet työntekijät käyttävät menetelmiä työssään, mutta niistä näyttäisi puuttuvan suunnitelmallisen työn kehikko. Menetelmien toivottiin olevan ennaltaehkäiseviä ja lasta ja nuorta kuulevia. Tietoa BAROsta oli saatu työkavereiden välityksellä. Toivomuksena oli, että BAROsta saisi menetelmän arkityöhön nuorten ja perheiden kanssa. Kokemukset BAROsta olivat positiivisia, sillä sekä nuoret että vanhemmat ovat suhtautuneet menetelmään hyvin ja sen kautta oli saatu kokonaisvaltaista tietoa perheen tilanteesta. BARO-menetelmän avulla jatkopalvelut oli helppo kohdentaa oikein.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietää, miten paljon menetelmiä käytetään lasten ja nuorten kanssa tapahtuvassa työssä ja millaisia menetelmien pitäisi nykypäivän sosiaalityössä olla. Haluttiin myös tietää, millaisia odotuksia BARO-menetelmää kohtaan on ja mistä BARO-menetelmästä on saatu tietoa. Tähän osioon haastateltiin 21 sosiaalialan ammattilaista lomakehaastatteluin. Lisäksi opinnäytetyössä haluttiin saada esiin mielipiteitä siitä, millainen BARO-menetelmä on käytännön arjessa, eli kuinka sen eri työvaiheet on koettu ja mitä kehitettävää siinä olisi. Tämä tieto kerättiin teemahaastatteluin neljältä sosiaalityön ammattilaiselta. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että sekä odotukset että kokemukset BAROsta ovat hyvät. Lomakehaastatteluun osallistuneet työntekijät käyttävät menetelmiä työssään, mutta niistä näyttäisi puuttuvan suunnitelmallisen työn kehikko. Menetelmien toivottiin olevan ennaltaehkäiseviä ja lasta ja nuorta kuulevia. Tietoa BAROsta oli saatu työkavereiden välityksellä. Toivomuksena oli, että BAROsta saisi menetelmän arkityöhön nuorten ja perheiden kanssa. Kokemukset BAROsta olivat positiivisia, sillä sekä nuoret että vanhemmat ovat suhtautuneet menetelmään hyvin ja sen kautta oli saatu kokonaisvaltaista tietoa perheen tilanteesta. BARO-menetelmän avulla jatkopalvelut oli helppo kohdentaa oikein.