”Kyllä sitä on iloinen ja tyytyväinen ja positiivisia ajatuksia on paljon" : Työssä esiintyvien tunteiden vaikutus päiväkodin työntekijän ja lapsen väliseen suhteeseen
Savinainen, Nitta (2012)
Savinainen, Nitta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915533
Tiivistelmä
Kiinnostus tähän opinnäytetyöhön on lähtöisin tekijän omista kokemuksista päiväkotityössä. Tarkoituksena oli selvittää, miten työssä esiin nousevat tunteet vaikuttavat päiväkodin työntekijöiden ja lasten väliseen suhteeseen. Lisäksi etsittiin vastausta siihen, miten päiväkodin työntekijät pystyvät käsittelemään tunteitaan. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua yksilöhaastattelua. Mukana vastaamassa oli tamperelaisten päiväkotien lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia.
Työntekijöiden mukaan mielihyvän tunteiden on sallittua siirtyä työntekijöistä lapsiin, mutta esimerkiksi hermostuneisuus on ammatillisuuden nimissä pystyttävä kätkemään. Lisäksi selvisi, että yksittäinen työntekijä ei aina huomioi lapsia tasavertaisesti, eikä sitä tiettyyn pisteeseen asti pidetä huonona asiana. On sallittua, että joku lapsi antaa työntekijälle enemmän mielihyvän tunteita kuin toinen. Vahva ammatillisuus takaa sen, ettei tällainen lapsi saa vapauksia tai erilaista kohtelua. Jokainen lapsi saa päivän aikana huomiota joltakin työntekijältä, eikä yksi työntekijä edes pysty jakamaan huomiotaan tasapuolisesti kaikille.
Vaikka iloiset tunteet ovatkin sallittuja näyttää ja epämieluisat ei, on silti oletettavaa, että jollakin tavalla kaikki tunteet tulevat esille myös lapsille asti. Jos työntekijä ei ole hyvällä tuulella, puuttuu työnteosta mahdollisesti eräänlainen vetävä ote, jolloin työtä on vaikea tehdä täydellä teholla. Tästä on mahdollista päätellä, että vahvan ammatillisuuden läpi kaikesta huolimatta tulee myös epämiellyttävät tunteet. Ne eivät välttämättä ilmene työntekijästä suoraan, mutta mielihyvän tunteiden puute antaa myös eräänlaista signaalia lapsille. Tätä opinnäytetyötä voisi jatkaa laajentamalla sitä myös työntekijöiden havainnointiin, jolloin saataisiin ulkopuolista ja puolueetonta tietoa aiheesta.
Työntekijöiden mukaan mielihyvän tunteiden on sallittua siirtyä työntekijöistä lapsiin, mutta esimerkiksi hermostuneisuus on ammatillisuuden nimissä pystyttävä kätkemään. Lisäksi selvisi, että yksittäinen työntekijä ei aina huomioi lapsia tasavertaisesti, eikä sitä tiettyyn pisteeseen asti pidetä huonona asiana. On sallittua, että joku lapsi antaa työntekijälle enemmän mielihyvän tunteita kuin toinen. Vahva ammatillisuus takaa sen, ettei tällainen lapsi saa vapauksia tai erilaista kohtelua. Jokainen lapsi saa päivän aikana huomiota joltakin työntekijältä, eikä yksi työntekijä edes pysty jakamaan huomiotaan tasapuolisesti kaikille.
Vaikka iloiset tunteet ovatkin sallittuja näyttää ja epämieluisat ei, on silti oletettavaa, että jollakin tavalla kaikki tunteet tulevat esille myös lapsille asti. Jos työntekijä ei ole hyvällä tuulella, puuttuu työnteosta mahdollisesti eräänlainen vetävä ote, jolloin työtä on vaikea tehdä täydellä teholla. Tästä on mahdollista päätellä, että vahvan ammatillisuuden läpi kaikesta huolimatta tulee myös epämiellyttävät tunteet. Ne eivät välttämättä ilmene työntekijästä suoraan, mutta mielihyvän tunteiden puute antaa myös eräänlaista signaalia lapsille. Tätä opinnäytetyötä voisi jatkaa laajentamalla sitä myös työntekijöiden havainnointiin, jolloin saataisiin ulkopuolista ja puolueetonta tietoa aiheesta.