Diakoniatyön kehittäminen Bikva-arvioinnin avulla Kuhmon seurakunnassa
Karhu-Härkönen, Kaisa (2012)
Karhu-Härkönen, Kaisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115941
Tiivistelmä
Karhu-Härkönen, Kaisa. Diakoniatyön kehittäminen Bikva-arvioinnin avulla Kuhmon seurakunnassa. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2012, 117 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakoniatyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kuhmon evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyötä Bikva-arvioinnin avulla.
Opinnäytetyöhön sisältyvä tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja tarkemmin määriteltynä toimintatutkimuksellinen. Opinnäytetyössä sovellettiin tutkimuksellista kehittämistoimintaa ja tutkimusmenetelmänä Bikva-arviointia. Bikva-arvioinnissa selvitettiin Kuhmon seurakunnan diakoniatyössä myönteisinä, toimivina ja kehitettävinä koettuja asioita sekä Kuhmon diakoniatyön tulevaisuudennäkymää.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä olivat toimintaympäristön muutokseen ja evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyöhön liittyvät asiat. Teoreettinen lähestymiskulma sisälsi myös osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvän tarkastelun.
Bikva-arvioinnin aineisto koostui yhteensä 99 henkilön osallistumisesta haastatteluihin. Kaksi yksilöasiakasta haastateltiin yksilöhaastatteluissa ja muut haastattelut tapahtuivat ryhmissä. Asiakastason ryhmähaastatteluissa edustettuina olivat lähimmäispalveluryhmä, päihdeongelmaisten ryhmä sekä ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät. Diakoniatyöalan työntekijäryhmä ja nuorisotyöalan työntekijäryhmä edustivat työntekijätasoa. Esimies- ja päättäjätason haastattelutasot yhdistettiin.
Myönteisinä ja toimivina asioina tuotiin esiin diakoniatyön rakenne ja resurssit, diakoninen auttaminen, kotikäynnit työmuotona, eri ryhmille tarkoitetut palvelut sekä erilaiset tapahtumat. Myös yhteistyö, diakoniatyöntekijät ja heidän mahdollisuutensa kehittyä ammatillisesti koettiin myönteisinä asioina. Kehitettäviksi asioiksi tulivat resurssit, vapaaehtoistyön tulevaisuus ja seurakunnan yhteinen diakonia. Diakoniatyön jalkautuminen, yhteistyö ja tiedotus sekä retkitoiminta koettiin kehitettäviksi asioiksi. Diakoniatyön työntekijöiden työnohjausta, koulutusta ja aikaa hengellisen elämän hoitamiseen pidettiin myös kehitettävinä asioina. Tulevaisuuden näkymään liittyvinä asioina tulivat esiin resurssit ja diakoniatyöntekijöiden määrä. Tulevaisuudennäkymään liittyivät myös vastuu lähimmäisistä, Kuhmon tulevaisuudennäkymä yleensä sekä toimintaympäristön muutoksen vaikutus diakoniatyöhön.
Bikva-arviointi kokosi eri tahot yhteisen kehittämisen toimijoiksi. Työ oli osana diakoniatyön kehittämistä ja sitä voidaan hyödyntää kehittämisessä myös tulevaisuudessa. Mukana olleet tahot suhtautuivat Bikva-arviointiin myönteisesti. Tämä on hyvä pohja jatkokehittämiselle. Jatkotutkimusaiheita voivat olla esimerkiksi pääteemoiksi muodostuneiden asioiden kehittäminen, kehittävän ja tutkivan työotteen edistäminen, osaamisen kehittämisprosessi seurakunnassa tai sinisen meren strategian käyttäminen kehittämisen menetelmänä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakoniatyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kuhmon evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyötä Bikva-arvioinnin avulla.
Opinnäytetyöhön sisältyvä tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja tarkemmin määriteltynä toimintatutkimuksellinen. Opinnäytetyössä sovellettiin tutkimuksellista kehittämistoimintaa ja tutkimusmenetelmänä Bikva-arviointia. Bikva-arvioinnissa selvitettiin Kuhmon seurakunnan diakoniatyössä myönteisinä, toimivina ja kehitettävinä koettuja asioita sekä Kuhmon diakoniatyön tulevaisuudennäkymää.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä olivat toimintaympäristön muutokseen ja evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyöhön liittyvät asiat. Teoreettinen lähestymiskulma sisälsi myös osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvän tarkastelun.
Bikva-arvioinnin aineisto koostui yhteensä 99 henkilön osallistumisesta haastatteluihin. Kaksi yksilöasiakasta haastateltiin yksilöhaastatteluissa ja muut haastattelut tapahtuivat ryhmissä. Asiakastason ryhmähaastatteluissa edustettuina olivat lähimmäispalveluryhmä, päihdeongelmaisten ryhmä sekä ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät. Diakoniatyöalan työntekijäryhmä ja nuorisotyöalan työntekijäryhmä edustivat työntekijätasoa. Esimies- ja päättäjätason haastattelutasot yhdistettiin.
Myönteisinä ja toimivina asioina tuotiin esiin diakoniatyön rakenne ja resurssit, diakoninen auttaminen, kotikäynnit työmuotona, eri ryhmille tarkoitetut palvelut sekä erilaiset tapahtumat. Myös yhteistyö, diakoniatyöntekijät ja heidän mahdollisuutensa kehittyä ammatillisesti koettiin myönteisinä asioina. Kehitettäviksi asioiksi tulivat resurssit, vapaaehtoistyön tulevaisuus ja seurakunnan yhteinen diakonia. Diakoniatyön jalkautuminen, yhteistyö ja tiedotus sekä retkitoiminta koettiin kehitettäviksi asioiksi. Diakoniatyön työntekijöiden työnohjausta, koulutusta ja aikaa hengellisen elämän hoitamiseen pidettiin myös kehitettävinä asioina. Tulevaisuuden näkymään liittyvinä asioina tulivat esiin resurssit ja diakoniatyöntekijöiden määrä. Tulevaisuudennäkymään liittyivät myös vastuu lähimmäisistä, Kuhmon tulevaisuudennäkymä yleensä sekä toimintaympäristön muutoksen vaikutus diakoniatyöhön.
Bikva-arviointi kokosi eri tahot yhteisen kehittämisen toimijoiksi. Työ oli osana diakoniatyön kehittämistä ja sitä voidaan hyödyntää kehittämisessä myös tulevaisuudessa. Mukana olleet tahot suhtautuivat Bikva-arviointiin myönteisesti. Tämä on hyvä pohja jatkokehittämiselle. Jatkotutkimusaiheita voivat olla esimerkiksi pääteemoiksi muodostuneiden asioiden kehittäminen, kehittävän ja tutkivan työotteen edistäminen, osaamisen kehittämisprosessi seurakunnassa tai sinisen meren strategian käyttäminen kehittämisen menetelmänä.