Lapsen osallisuuden toteutuminen : lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia lapsen osallisuudesta perheväkivaltatilanteiden käsittelyssä
Suokas, Katriina; Tohka, Daniela (2012)
Suokas, Katriina
Tohka, Daniela
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115929
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lasten osallisuus toteutuu työntekijöiden mielestä lastensuojelutarpeen selvityksessä perheväkivaltatilanteiden käsittelyssä. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Länsi-Helsingin lastensuojelun avohuollon toimipisteen väkivaltatyöryhmän kanssa. Tutkimuskysymyksemme ovat: Millä tavoin lastensuojelun avohuollon työntekijät ottavat lapsen osallisuuden huomioon lastensuojelutarpeen selvityksessä kun
perheessä on ollut vanhempien välistä väkivaltaa? Miten työntekijöiden mielestä lasten osallisuutta pitäisi parantaa?
Aineistoa kerättiin haastattelemalla Länsi-Helsingin alueeseen kuuluvan lastensuojelun avohuollon toimipisteen sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä käytimme opinnäytetyössämme teemoittelua sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista käy ilmi, että työntekijöiden mielestä perheväkivalta on tullut viime vuosina näkyvämmäksi. Perheväkivallan syiksi mainittiin vaikea taloustilanne, mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheen sisäiset vuorovaikutusongelmat ja avun hakeminen liian myöhään.
Työntekijät kokevat, että on olennaista kuulla lasta ikätasonsa mukaisesti selvitystilanteissa käyttämällä erilaisia toiminnallisia menetelmiä sekä keskustelemalla tapahtuneesta lapsen kanssa.
Osallisuutta haittaavina tekijöinä nähtiin resurssi- ja aikapula sekä liian vähäinen työntekijämäärä, osallisuutta edistävinä tekijöinä puolestaan nähtiin lapsen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä hyvä yhteistyö. Lasten osallisuutta voisi tulevaisuudessa parantaa
työkäytäntöjen kehittämisellä lapsilähtöiseen suuntaan, ajankohtaisilla koulutuksilla ja ennaltaehkäisevällä työllä. Tuloksista voi päätellä, että työntekijät tukevat lapsia mielipiteiden ilmaisemisessa ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa. Työntekijöillä on pääasiassa riittävät mahdollisuudet kuulla lapsia, ja he ovat tietoisia velvollisuuksistaan. On myös tärkeää, että työntekijät tiedostavat väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset lapsen kehitykseen.
perheessä on ollut vanhempien välistä väkivaltaa? Miten työntekijöiden mielestä lasten osallisuutta pitäisi parantaa?
Aineistoa kerättiin haastattelemalla Länsi-Helsingin alueeseen kuuluvan lastensuojelun avohuollon toimipisteen sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä käytimme opinnäytetyössämme teemoittelua sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista käy ilmi, että työntekijöiden mielestä perheväkivalta on tullut viime vuosina näkyvämmäksi. Perheväkivallan syiksi mainittiin vaikea taloustilanne, mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheen sisäiset vuorovaikutusongelmat ja avun hakeminen liian myöhään.
Työntekijät kokevat, että on olennaista kuulla lasta ikätasonsa mukaisesti selvitystilanteissa käyttämällä erilaisia toiminnallisia menetelmiä sekä keskustelemalla tapahtuneesta lapsen kanssa.
Osallisuutta haittaavina tekijöinä nähtiin resurssi- ja aikapula sekä liian vähäinen työntekijämäärä, osallisuutta edistävinä tekijöinä puolestaan nähtiin lapsen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä hyvä yhteistyö. Lasten osallisuutta voisi tulevaisuudessa parantaa
työkäytäntöjen kehittämisellä lapsilähtöiseen suuntaan, ajankohtaisilla koulutuksilla ja ennaltaehkäisevällä työllä. Tuloksista voi päätellä, että työntekijät tukevat lapsia mielipiteiden ilmaisemisessa ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa. Työntekijöillä on pääasiassa riittävät mahdollisuudet kuulla lapsia, ja he ovat tietoisia velvollisuuksistaan. On myös tärkeää, että työntekijät tiedostavat väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset lapsen kehitykseen.