Asiakastyö maahanmuuttajien parissa : osaamisen kehittämisen näkökulmasta
Hellman, Kirsi (2012)
Hellman, Kirsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216044
Tiivistelmä
Sosiaalialan asiakastyön asiantuntijoitten haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina maahanmuuttaja-asiakkaitten kulttuuristen, etnisten ja sosiaalis-taloudellisten erojen myötä. Tämän työn tarkoituksena oli kuvata sosiaaliohjaajien, sosiaalityöntekijöiden ja työvoimasuunnittelijoiden (n=19) käsityksiä asiakastyöstä maahanmuuttajien parissa, koota yhteen kehittämisehdotuksia sekä kartoittaa monikulttuurisuuteen saatua koulutusta. Työssä tarkasteltiin sosiaalityötä, maahanmuuttajia työllistämispalvelun asiakkaina ja osaamisen kehittämistä. Tutkimusaineisto kerättiin avoimin kysymyksin keväällä 2012 Helsingin
työvoiman palvelukeskuksessa ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Työntekijöitten käsityksen mukaan asiakastyössä korostuivat enemmän asiakkaitten yksilölliset haasteet kuin kulttuuriset lähtökohdat. Työntekijöitä turhauttivat
kommunikaatiovaikeudet sekä asianmukaisten palvelujen puute, vaikka asiakastyö kaiken kaikkiaan koettiin myönteisenä. Työntekijöitten mukaan asiakastyön kehittäminen edellytti uudenlaista työotetta, johon sisältyivät monikulttuurisen osaamisen lisääminen ja asiakastyön toimintatapojen kehittäminen. Aikaisempaa koulutusta maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön oli saanut hiukan yli puolet työntekijöistä. Koulutusta olivat saaneet ne vastaajat, jotka olivat muutoinkin kiinnostuneita asiakastyöstä maahanmuuttajien parissa. Muiden vastaajien ammattitaito perustui työkokemukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttaja-käsite kattaa niin heterogeenisen joukon ihmisiä, että termin käytölle on vaikea löytää kestäviä perusteluja. Tulevaisuudessa asiakaskunta on entistä monikulttuurisempaa ja monikielisempää, joten tarve monimuotoisille ja yksilöllisille palveluille, henkilökunnan täydennyskoulutukselle ja kehittämistyölle on entistä suurempi.
työvoiman palvelukeskuksessa ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Työntekijöitten käsityksen mukaan asiakastyössä korostuivat enemmän asiakkaitten yksilölliset haasteet kuin kulttuuriset lähtökohdat. Työntekijöitä turhauttivat
kommunikaatiovaikeudet sekä asianmukaisten palvelujen puute, vaikka asiakastyö kaiken kaikkiaan koettiin myönteisenä. Työntekijöitten mukaan asiakastyön kehittäminen edellytti uudenlaista työotetta, johon sisältyivät monikulttuurisen osaamisen lisääminen ja asiakastyön toimintatapojen kehittäminen. Aikaisempaa koulutusta maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön oli saanut hiukan yli puolet työntekijöistä. Koulutusta olivat saaneet ne vastaajat, jotka olivat muutoinkin kiinnostuneita asiakastyöstä maahanmuuttajien parissa. Muiden vastaajien ammattitaito perustui työkokemukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttaja-käsite kattaa niin heterogeenisen joukon ihmisiä, että termin käytölle on vaikea löytää kestäviä perusteluja. Tulevaisuudessa asiakaskunta on entistä monikulttuurisempaa ja monikielisempää, joten tarve monimuotoisille ja yksilöllisille palveluille, henkilökunnan täydennyskoulutukselle ja kehittämistyölle on entistä suurempi.