Miten ruokanne maistuu? : Näkökulmia vanhusten aliravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon
Purhonen, Tarja (2012)
Purhonen, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115936
Tiivistelmä
Aliravitsemus koskettaa vanhuksia muuta aikuisväestöä syvemmin. Hoitamaton aliravitsemus edistää kroonisten sairauksien puhkeamista ja vaikeutumista, heikentää toimintakykyä voiden johtaa jopa kuolemaan. Aliravitsemuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan toimijoiden välistä keskustelua, tiedon kriittistä arviointia ja selkeitä vastuun määrittelyjä ruokaketjun eri vaiheissa.
Opinnäytetyön aihe pohjautuu Laurea-ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 aloitettuun Gusto-projektiin, jonka lähtökohtana on väestön ikääntymiseen liittyvät palveluliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet sekä toisaalta vanhusten aliravitsemuksen ehkäisy ja hoito. Gusto-projekti toimii työn toimeksiantajana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa laadullisin menetelmin hankittua tietoa ikäihmisten mieluisista lapsuuden ja nuoruuden ruokamuistoista. Toiseksi nähtiin tarpeelliseksi tutustua toimeksiantajan toimintaympäristöön rajatusta näkökulmasta.
Toimeksiannon tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä tutkimushenkilöt kertovat oman lap-suutensa mieluisista ruokamuistoista: ruokailusta, ruokailutilanteesta, aterioiden koostumuksesta tai itse ruoasta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin laadullista avointa yksilöhaastattelua sekä kasvokkain että HyvinvointiTV®:n välityksellä. Aineisto koostuu neljän vuonna 1926–1935 syntyneen ikäihmisen haastattelusta, jotka tehtiin helmi- ja maaliskuussa 2012. Sanatarkasti litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti, aihepiirin ymmärrystä ja tulkintaa painottaen. Tutkimuksen itsenäisenä tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä toimeksiantajan toimintaympäristöstä. Ymmärrys kohdistuu lopulta osa-alueeseen vanhusten aliravitsemus.
Tulokset hahmottuivat raportoitaviksi kolmen näkökulman kautta: Suomen ruokakulttuurin historia, yksilölliset mieltymykset ja henkilökohtainen ruokahalu. Tulokset antavat vihjeitä laajemman otoksen tutkimuksiin, jossa kategorioita voidaan käyttää tutkimuskysymysten hahmottelussa. Tutkimusaineisto toi ymmärrystä ruokiin liittyvien mieltymysten yksilöllisestä ja kulttuurisesta rakentumisesta. Aliravitsemuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa asiakkaan tai potilaan yksilöllinen kohtaaminen nähdään ensiarvoiseksi. Tärkeää on myös huomata yhdessä ruokailun ja ruokailuympäristön viihtyvyyden lisäävän syödyn ruoan määrää.
Opinnäytetyön aihe pohjautuu Laurea-ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 aloitettuun Gusto-projektiin, jonka lähtökohtana on väestön ikääntymiseen liittyvät palveluliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet sekä toisaalta vanhusten aliravitsemuksen ehkäisy ja hoito. Gusto-projekti toimii työn toimeksiantajana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa laadullisin menetelmin hankittua tietoa ikäihmisten mieluisista lapsuuden ja nuoruuden ruokamuistoista. Toiseksi nähtiin tarpeelliseksi tutustua toimeksiantajan toimintaympäristöön rajatusta näkökulmasta.
Toimeksiannon tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä tutkimushenkilöt kertovat oman lap-suutensa mieluisista ruokamuistoista: ruokailusta, ruokailutilanteesta, aterioiden koostumuksesta tai itse ruoasta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin laadullista avointa yksilöhaastattelua sekä kasvokkain että HyvinvointiTV®:n välityksellä. Aineisto koostuu neljän vuonna 1926–1935 syntyneen ikäihmisen haastattelusta, jotka tehtiin helmi- ja maaliskuussa 2012. Sanatarkasti litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti, aihepiirin ymmärrystä ja tulkintaa painottaen. Tutkimuksen itsenäisenä tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä toimeksiantajan toimintaympäristöstä. Ymmärrys kohdistuu lopulta osa-alueeseen vanhusten aliravitsemus.
Tulokset hahmottuivat raportoitaviksi kolmen näkökulman kautta: Suomen ruokakulttuurin historia, yksilölliset mieltymykset ja henkilökohtainen ruokahalu. Tulokset antavat vihjeitä laajemman otoksen tutkimuksiin, jossa kategorioita voidaan käyttää tutkimuskysymysten hahmottelussa. Tutkimusaineisto toi ymmärrystä ruokiin liittyvien mieltymysten yksilöllisestä ja kulttuurisesta rakentumisesta. Aliravitsemuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa asiakkaan tai potilaan yksilöllinen kohtaaminen nähdään ensiarvoiseksi. Tärkeää on myös huomata yhdessä ruokailun ja ruokailuympäristön viihtyvyyden lisäävän syödyn ruoan määrää.