Euran yhteiskoulun 7.- 9. luokkalaisten ravitsemus ja liikunta
Kartano, Taina; Laakeristo, Birgitta (2012)
Kartano, Taina
Laakeristo, Birgitta
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516317
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Euran yhteiskoulun yläluokkalaisten ravitsemus- ja liikuntatottumuksia sekä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvää tietoutta ja tiedon saantia. Tavoitteena oli koko kouluyhteisön terveyskasvatuksen kehittäminen ja koulun terveydenhoitajan työn tukeminen.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella Euran yhteiskoulun yläluokkalaisilta (N=306). Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Aineisto kerättiin 7., 8. ja 9.-luokkalaisilta syyskuussa 2012, vastaajia kyselyyn oli 289. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 95 %. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulosten raportoinnissa käytettiin havainnollistamiseksi kuvioita ja kaavioita.
Tulosten mukaan yli puolet oppilaista söi päivittäin aamupalaa, joka useimmilla koostui leivästä, puurosta, muroista tai myslistä. Koululounaan ilmoitti syövänsä lähes jokainen oppilas. Yksi kolmasosa oppilaista ilmoitti, etteivät juo ollenkaan energiajuomia. Lähes kaksi kolmasosaa oppilaista ilmoitti saaneensa tietoa ravitsemuksesta oppikirjoista ja esitteistä. Mieluisinta olisi saada tietoa terveydenhoitajalta, vanhemmilta ja opettajalta. Oppilaista lähes puolet tiesi murrosikäisten tyttöjen päivittäisen energian tarpeen. Parhaiten tiedettiin, mistä tuotteista saadaan kalsiumia. Lähes puolet oppilaista ilmoitti liikkuvansa päivittäin. Tavallisin liikunta-aika oli yksi-kaksi tuntia päivässä. Puolet vastaajista piti koululiikuntaa mielekkäänä. Lähes puolella oppilaista oli hyvät liikuntaan liittyvät tiedot. Tietoa liikunnasta vastaajat olivat saaneet eniten opettajalta, terveydenhoitajalta sekä vanhemmilta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia millaista osaamista terveydenhoitajilla on ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvässä ohjauksessa. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, millaiset ovat yläkoulun oppilaiden ravitsemus- ja liikuntatottumukset, ravitsemus- ja liikuntatietous sekä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä tiedonsaanti jossain muissa yläkouluissa, esimerkiksi pienissä tai suurissa kouluissa, isoissa kaupungeissa tai pienemmillä paikkakunnilla.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella Euran yhteiskoulun yläluokkalaisilta (N=306). Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Aineisto kerättiin 7., 8. ja 9.-luokkalaisilta syyskuussa 2012, vastaajia kyselyyn oli 289. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 95 %. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulosten raportoinnissa käytettiin havainnollistamiseksi kuvioita ja kaavioita.
Tulosten mukaan yli puolet oppilaista söi päivittäin aamupalaa, joka useimmilla koostui leivästä, puurosta, muroista tai myslistä. Koululounaan ilmoitti syövänsä lähes jokainen oppilas. Yksi kolmasosa oppilaista ilmoitti, etteivät juo ollenkaan energiajuomia. Lähes kaksi kolmasosaa oppilaista ilmoitti saaneensa tietoa ravitsemuksesta oppikirjoista ja esitteistä. Mieluisinta olisi saada tietoa terveydenhoitajalta, vanhemmilta ja opettajalta. Oppilaista lähes puolet tiesi murrosikäisten tyttöjen päivittäisen energian tarpeen. Parhaiten tiedettiin, mistä tuotteista saadaan kalsiumia. Lähes puolet oppilaista ilmoitti liikkuvansa päivittäin. Tavallisin liikunta-aika oli yksi-kaksi tuntia päivässä. Puolet vastaajista piti koululiikuntaa mielekkäänä. Lähes puolella oppilaista oli hyvät liikuntaan liittyvät tiedot. Tietoa liikunnasta vastaajat olivat saaneet eniten opettajalta, terveydenhoitajalta sekä vanhemmilta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia millaista osaamista terveydenhoitajilla on ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvässä ohjauksessa. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, millaiset ovat yläkoulun oppilaiden ravitsemus- ja liikuntatottumukset, ravitsemus- ja liikuntatietous sekä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä tiedonsaanti jossain muissa yläkouluissa, esimerkiksi pienissä tai suurissa kouluissa, isoissa kaupungeissa tai pienemmillä paikkakunnilla.