Heikkonäköisten elämänlaatumittarin testaaminen : LVQOL-mittarin käytettävyys näkövammaisten elämänlaadun mittaamisessa
Hautamäki, Minna; Tilus, Satu (2012)
Hautamäki, Minna
Tilus, Satu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616525
Tiivistelmä
Näkö on ihmisen toimintakyvyn kannalta keskeinen aisti. Sen menettämisellä kokonaan tai osittain on merkittäviä seurauksia arjesta selviytymiseen sekä elämänlaatuun. Mittaamalla näkövammaisen elämänlaatua hyvällä mittarilla hänen tilanteestaan saadaan kokonaisvaltaista tietoa esimerkiksi kuntoutuksen vaikuttavuuden seuraamiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli testata englannista suomen kielelle käännetyn LVQOL-mittarin käytettävyyttä näkövammaisten elämänlaadun mittaamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tutkimuksessa tuotettua kuvailevaa tietoa LVQOL-mittarin käytettävyydestä voidaan hyödyntää näkövammaisten elämän-laatumittareiden kehittämisessä ja käytössä. Tavoitteena oli, että tuotettu tieto auttaa ymmärtämään näkövammaisen näkökulman mittareiden kehitystyössä ja mittareiden käytössä.
Tutkimuksen aineisto koostui tutkijoiden kenttämuistiinpanoista puhelinhaastatteluista, asiantuntijoiden arvioista LVQOL-mittarista, LVQOL-mittarin tuloksista näkövammaisten kuntoutuskurssin yhteydessä ja kääntäjän arviosta LVQOL-mittarin käännöksen yhtenevyydestä.
Tutkimusaineistosta kenttämuistiinpanot, asiantuntijoiden arviot ja kääntäjän arvio käännöksen yhteneväisyydestä analysoitiin sisällön analyysillä. Näkövammaisten
LVQOL-mittarin tulokset käsiteltiin IBM SPSS Statistics
19 -ohjelmalla.
Tutkimuksessa osa LVQOL-mittarin kysymyksistä osoittautui epämääräisiksi. Tutkimustulosten mukaan LVQOL-mittari ei huomioi Suomen vuodenaikojen vaihtelun tuomia muutoksia näkötehtäviin. LVQOL-mittarin kysymykset osoittautuivat kieleltään ymmärrettäviksi ja käännös yhteneväiseksi. Tutkimuksen mukaan LVQOL-mittarin kysymykset eivät kata kaikkia näkövammaisen elämänlaatuun nyky-Suomessa yleisesti vaikuttavia tekijöitä, minkä perusteella voidaan kyseenalaistaa LVQOL-mittarin sopivuus elämänlaadun mittaamiseen. Tutkimuksessa kuntoutuksen vaikuttavuutta näkövammaisten elämänlaatuun ei voitu kommentoida pieneksi jääneen tutkimusjoukon vuoksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli testata englannista suomen kielelle käännetyn LVQOL-mittarin käytettävyyttä näkövammaisten elämänlaadun mittaamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tutkimuksessa tuotettua kuvailevaa tietoa LVQOL-mittarin käytettävyydestä voidaan hyödyntää näkövammaisten elämän-laatumittareiden kehittämisessä ja käytössä. Tavoitteena oli, että tuotettu tieto auttaa ymmärtämään näkövammaisen näkökulman mittareiden kehitystyössä ja mittareiden käytössä.
Tutkimuksen aineisto koostui tutkijoiden kenttämuistiinpanoista puhelinhaastatteluista, asiantuntijoiden arvioista LVQOL-mittarista, LVQOL-mittarin tuloksista näkövammaisten kuntoutuskurssin yhteydessä ja kääntäjän arviosta LVQOL-mittarin käännöksen yhtenevyydestä.
Tutkimusaineistosta kenttämuistiinpanot, asiantuntijoiden arviot ja kääntäjän arvio käännöksen yhteneväisyydestä analysoitiin sisällön analyysillä. Näkövammaisten
LVQOL-mittarin tulokset käsiteltiin IBM SPSS Statistics
19 -ohjelmalla.
Tutkimuksessa osa LVQOL-mittarin kysymyksistä osoittautui epämääräisiksi. Tutkimustulosten mukaan LVQOL-mittari ei huomioi Suomen vuodenaikojen vaihtelun tuomia muutoksia näkötehtäviin. LVQOL-mittarin kysymykset osoittautuivat kieleltään ymmärrettäviksi ja käännös yhteneväiseksi. Tutkimuksen mukaan LVQOL-mittarin kysymykset eivät kata kaikkia näkövammaisen elämänlaatuun nyky-Suomessa yleisesti vaikuttavia tekijöitä, minkä perusteella voidaan kyseenalaistaa LVQOL-mittarin sopivuus elämänlaadun mittaamiseen. Tutkimuksessa kuntoutuksen vaikuttavuutta näkövammaisten elämänlaatuun ei voitu kommentoida pieneksi jääneen tutkimusjoukon vuoksi.