Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen Suomessa
Olli, Simo-Pekka (2021)
Olli, Simo-Pekka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213693
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman ymmärrettävä kokonaiskuva rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta ja niiden estämisestä Suomessa. Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään peittämään rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä. Terrorismin rahoittamisella taas tarkoitetaan varojen hankkimista tai keräämistä terroristiseen tarkoitukseen, näiden varojen alkuperä voi olla laillinen tai laiton.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Aineisto koostui pääosin viranomaislähteistä, kuten Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen raporteista sekä Finanssivalvonnan ohjeistuksesta. Aineisto klusteroitiin, eli ryhmiteltiin eri tutkimuksessa analysoitavien kokonaisuuksien osalta omiin ryhmiinsä. Yksittäisten havaintojen kautta tutkimuksessa edettiin yleisimpiin analyyseihin, ja niiden avulla kerättiin synteesi.
Tutkimuksesta selviää, että rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat kasvava ongelma myös Suomessa. Rahanpesulain velvoitteiden piiriin kuuluvilla, kuten pankeilla ja rahoituslaitoksilla, on velvollisuus tuntea asiakkaansa toiminta ja tunnistaa epäilyttävä liiketoimi. Lähdemateriaalin kautta nousi esille pankki- ja rahoituslaitoksiin viitaten myös asiakkaan tunteminen. Rahanpesulain mukaisesti näitä edellä mainittuja toimijoita koskee selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus. Jos toimija havaitsee esimerkiksi tavanomaisesta poikkeavan tai epäilyttävän tilitapahtuman, havainnosta on ilmoitettava eteenpäin Rahanpesun selvittelykeskukselle. Tutkimuksessa poiketaan säätelyn osalta myös Suomen ulkopuolelle, koska suurin osa sääntelyvaateistakin tulee Euroopan unionin myötä.
Tutkimus osoitti, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimilla uskotaan olevan vaikutusta rikollisen toiminnan estämiseen. Digitalisoituvassa maailmassa niin rahanpesun kuin terrorismin rahoittamiseen liittyvät ilmoitus- ja rahamäärät ovat koko ajan kasvussa. Rahavirtojen seuraaminen on myös vaikeutunut muun muassa virtuaalivaluuttojen myötä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että rikolliset ovat valvojia aina askeleen edellä. The objective of this thesis was to produce an overall picture about preventing money laundering and terrorist financing in Finland. Money laundering is an act to attempt to hide the origin of property gained by illegal means. Terrorist financing means the acquisition of funds for terrorist purposes, funds can be legal or illegal.
This study was carried out by using qualitative researching methods. The material consisted mostly of authorities’ reports from Financial Intelligence Unit of the National Bureau of Investigation and instructions from Finnish Financial Supervisory Authority. The data was divided into their own groups, after which syntheses was collected.
The findings show that money laundering and terrorist financing are problems that accelerate also in Finland. Obliged entities, as banking and financial institutions, under the Anti-Money Laundering Act have obligation to know their customers and detect an unusual or suspicious transaction. Entities must then inquire the purpose of the transaction and decide whether that should be filed to Financial Intelligence Unit. Most of the money laundering directives are issued by the European Parliament to be then implemented in Finland.
The study demonstrates that preventing acts against money laundering and terrorist financing are believed to have impact on the problems. The world is getting more digital all the time and money laundering reports have been increasing. Cash flows are even more difficult to follow as virtual money has come a part of the issue. Based on the research, criminal activity seems to be step ahead of banks and financial entities.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Aineisto koostui pääosin viranomaislähteistä, kuten Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen raporteista sekä Finanssivalvonnan ohjeistuksesta. Aineisto klusteroitiin, eli ryhmiteltiin eri tutkimuksessa analysoitavien kokonaisuuksien osalta omiin ryhmiinsä. Yksittäisten havaintojen kautta tutkimuksessa edettiin yleisimpiin analyyseihin, ja niiden avulla kerättiin synteesi.
Tutkimuksesta selviää, että rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat kasvava ongelma myös Suomessa. Rahanpesulain velvoitteiden piiriin kuuluvilla, kuten pankeilla ja rahoituslaitoksilla, on velvollisuus tuntea asiakkaansa toiminta ja tunnistaa epäilyttävä liiketoimi. Lähdemateriaalin kautta nousi esille pankki- ja rahoituslaitoksiin viitaten myös asiakkaan tunteminen. Rahanpesulain mukaisesti näitä edellä mainittuja toimijoita koskee selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus. Jos toimija havaitsee esimerkiksi tavanomaisesta poikkeavan tai epäilyttävän tilitapahtuman, havainnosta on ilmoitettava eteenpäin Rahanpesun selvittelykeskukselle. Tutkimuksessa poiketaan säätelyn osalta myös Suomen ulkopuolelle, koska suurin osa sääntelyvaateistakin tulee Euroopan unionin myötä.
Tutkimus osoitti, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimilla uskotaan olevan vaikutusta rikollisen toiminnan estämiseen. Digitalisoituvassa maailmassa niin rahanpesun kuin terrorismin rahoittamiseen liittyvät ilmoitus- ja rahamäärät ovat koko ajan kasvussa. Rahavirtojen seuraaminen on myös vaikeutunut muun muassa virtuaalivaluuttojen myötä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että rikolliset ovat valvojia aina askeleen edellä.
This study was carried out by using qualitative researching methods. The material consisted mostly of authorities’ reports from Financial Intelligence Unit of the National Bureau of Investigation and instructions from Finnish Financial Supervisory Authority. The data was divided into their own groups, after which syntheses was collected.
The findings show that money laundering and terrorist financing are problems that accelerate also in Finland. Obliged entities, as banking and financial institutions, under the Anti-Money Laundering Act have obligation to know their customers and detect an unusual or suspicious transaction. Entities must then inquire the purpose of the transaction and decide whether that should be filed to Financial Intelligence Unit. Most of the money laundering directives are issued by the European Parliament to be then implemented in Finland.
The study demonstrates that preventing acts against money laundering and terrorist financing are believed to have impact on the problems. The world is getting more digital all the time and money laundering reports have been increasing. Cash flows are even more difficult to follow as virtual money has come a part of the issue. Based on the research, criminal activity seems to be step ahead of banks and financial entities.