Vieroitushoito-osaston toiminnan ja potilaskoordinoinnin kehittäminen
Jäppinen, Tarja T. (2021)
Jäppinen, Tarja T.
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314107
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin menneiden vuosien organisaatiomuutokset sosiaali- ja terveystoimialalla sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönotto antavat aiheen tarkastella vieroitushoito-osaston toiminnan ja sen potilaskoordinoinnin kehittämisen tarvetta. Kehittämistyön perustana toimivat kansalliset ja Helsingin kaupungin linjaukset, toipumisorientaation viitekehys, hiljaisen tiedon ja viisauden hyödyntäminen sekä hyvien käytäntöjen dialogit.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Sen tarkoituksena oli kuvata osastolla kertynyttä hiljaista tietoa olemassa olevista käytännöistä ja hoitajien käsityksistä nykytilanteen selvittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa osaston toiminnan ja potilaskoordinoinnin kehittämisen pohjaksi.
Työssä käytettyjä tiedonkeräys- ja tutkimusmenetelmiä olivat dokumenttianalyysi, Business Model Canvas (BMC) sekä puhepiiri- ja Learning Cafe - menetelmät. Dokumenttianalyysin perusteella potilaskoordinointia edistävät tekijöitä ilmeni silloin, kun työvuoron hoitajamitoitus ja olosuhteet olivat kohdallaan sekä yhteistyö lähettävien tahojen kanssa sujui hyvin. Lisäksi yhteistyön sujuminen osaston hoitajien sekä lähettävien tahojen ammattilaisten kesken sekä potilaskoordinaattorin oma osaaminen ja hiljainen tieto edistivät potilaskoordinaatiota. Estävät tekijät kuvasivat puolestaan kiirettä; useat yhteydenotot sekä samanaikainen hoitotyöhön osallistuminen sekä työvuoron pieni hoitajamitoitus sekä useiden tietojärjestelmien päällekkäinen käyttö hankaloitti potilaskoordinaatiota. Kehittämistilaisuuksissa käytiin läpi puhepiirin avulla hoitajien näkemyksiä osaston toimintojen jäsentämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi BMC-työkalun avulla. Lisäksi tarkasteltiin neljä yleisintä asiakasprofiilia toipumisorientaation, palvelunkäyttäjän ominaisuuksien, hoitajan taitojen sekä osaston käytäntöjen näkökulmasta Learning Cafe- työskentelyn avulla. Tästä yhteenvetona tehtiin ehdotus toimintaohjeesta potilaskoordinaation ja osaston toiminnan tueksi, jolloin tulevissa osaston kehittämistilaisuuksissa voidaan jalostaa ohjetta edelleen.
Apotin käyttöönotto tuonee muutoksen, joka tulee helpottamaan osaston työtä ja asiakastietojen käsittelyä. Sen vaikutusta potilaskoordinaatioon olisi tulevaisuudessa hyvä analysoida esimerkiksi uuden päiväkirja-aineiston avulla. Vastaavaa menetelmää voitaisiin toteuttaa myös palvelunkäyttäjien kanssa osastohoidon aikana, jolloin toimintaa voisi kehittää myös palvelunkäyttäjän näkökulmasta.
Teknologisen kehityksen rinnalla hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen edesauttaa sitä, että koko henkilöstöllä kokemuksen määrästä riippumatta on tarvittavat tiedot ja taidot työn tuloksekkaaseen suorittamiseen. Kehittämistilaisuuksissa korostui moniammatillisuuden merkitys sekä osaston sisällä eri ammattiryhmien kesken kuin myös yhteistyökumppaneiden kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Sen tarkoituksena oli kuvata osastolla kertynyttä hiljaista tietoa olemassa olevista käytännöistä ja hoitajien käsityksistä nykytilanteen selvittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa osaston toiminnan ja potilaskoordinoinnin kehittämisen pohjaksi.
Työssä käytettyjä tiedonkeräys- ja tutkimusmenetelmiä olivat dokumenttianalyysi, Business Model Canvas (BMC) sekä puhepiiri- ja Learning Cafe - menetelmät. Dokumenttianalyysin perusteella potilaskoordinointia edistävät tekijöitä ilmeni silloin, kun työvuoron hoitajamitoitus ja olosuhteet olivat kohdallaan sekä yhteistyö lähettävien tahojen kanssa sujui hyvin. Lisäksi yhteistyön sujuminen osaston hoitajien sekä lähettävien tahojen ammattilaisten kesken sekä potilaskoordinaattorin oma osaaminen ja hiljainen tieto edistivät potilaskoordinaatiota. Estävät tekijät kuvasivat puolestaan kiirettä; useat yhteydenotot sekä samanaikainen hoitotyöhön osallistuminen sekä työvuoron pieni hoitajamitoitus sekä useiden tietojärjestelmien päällekkäinen käyttö hankaloitti potilaskoordinaatiota. Kehittämistilaisuuksissa käytiin läpi puhepiirin avulla hoitajien näkemyksiä osaston toimintojen jäsentämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi BMC-työkalun avulla. Lisäksi tarkasteltiin neljä yleisintä asiakasprofiilia toipumisorientaation, palvelunkäyttäjän ominaisuuksien, hoitajan taitojen sekä osaston käytäntöjen näkökulmasta Learning Cafe- työskentelyn avulla. Tästä yhteenvetona tehtiin ehdotus toimintaohjeesta potilaskoordinaation ja osaston toiminnan tueksi, jolloin tulevissa osaston kehittämistilaisuuksissa voidaan jalostaa ohjetta edelleen.
Apotin käyttöönotto tuonee muutoksen, joka tulee helpottamaan osaston työtä ja asiakastietojen käsittelyä. Sen vaikutusta potilaskoordinaatioon olisi tulevaisuudessa hyvä analysoida esimerkiksi uuden päiväkirja-aineiston avulla. Vastaavaa menetelmää voitaisiin toteuttaa myös palvelunkäyttäjien kanssa osastohoidon aikana, jolloin toimintaa voisi kehittää myös palvelunkäyttäjän näkökulmasta.
Teknologisen kehityksen rinnalla hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen edesauttaa sitä, että koko henkilöstöllä kokemuksen määrästä riippumatta on tarvittavat tiedot ja taidot työn tuloksekkaaseen suorittamiseen. Kehittämistilaisuuksissa korostui moniammatillisuuden merkitys sekä osaston sisällä eri ammattiryhmien kesken kuin myös yhteistyökumppaneiden kanssa.