Sosiaalisen median käyttö opiskelun tukena : opiskelijan näkökulma
Kallio, Susanna (2012)
Kallio, Susanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616414
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on sosiaalisen median käyttö opiskelussa. Tutkimuskysymys on ”Kuinka opiskelijat itse kokevat sosiaalisen median opiskelukäytössä ja mitkä kokevat sen hyviksi ja huonoiksi puoliksi?”. Työn tavoite on selvittää, mitkä opiskelijoiden asenteet somea ja sen opetuskäyttöä kohtaan ovat, ja kuinka somea voitaisiin opetuskäytössä parhaiten hyödyntää niin, että opiskelijat itse ovat asiasta kiinnostuneet ja kokevat saavansa siitä hyötyä. Työn teoriaosuus käsittelee sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia, verkko-opiskelun käsitettä ja sitä, miten nämä kaksi voidaan yhdistää.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Menetelmä hyödyntää kohdehenkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä ja näiden pohjalta tehdään olettamuksia ja johtopäätöksiä tutkimuksen aihetta koskien. Tutkimus on luonteeltaan induktiivinen, eli tutkimuksella saadun aineiston pohjalta pyritään saamaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimus toteutettiin avoimiin kysymyksiin perustuvana kyselytutkimuksena. Haastateltavia oli neljä, jokainen eri oppilaitosmuodosta, ja heidän vastauksistaan pyrittiin löytämään yhteisiä teemoja ja tekijöitä sekä mahdollisia eroavaisuuksia.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli yhteisinä tekijöinä sosiaalisen median käyttö yhteydenpidossa ja yhteinen kiinnostus sosiaalisen median hyödyntämiseen osana opiskelua. Valmiudet löytyivät, ja etenkin nuoremmat haastatelluista hyödyntävät somea myös sisällöntuotannossa vapaa-ajallaan ja korkeamman koulutusasteen opiskelijat hyödyntävät somea oma-aloitteisesti ryhmätyöskentelyssä, mutta kaipaavat enemmän oppilaitoksesta lähtöisin olevaa ideointia hyödyntämisen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että nuoremmilla opiskelijoilla on tällä hetkellä paremmat valmiudet sisällön tuottamiseen, ja vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa opinnoissaan. Keskeisimpiä havaintoja tutkimuksessa oli se, että opiskelijoiden motivaatio somen käyttöön vaikuttaisi olevan kunnossa, ja sen käytön ja hyötyjen lisäämiseksi olisi tärkeä lisätä opettajien tietotaitoa ja valmiuksia somen käyttöön kannustamiseen..
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Menetelmä hyödyntää kohdehenkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä ja näiden pohjalta tehdään olettamuksia ja johtopäätöksiä tutkimuksen aihetta koskien. Tutkimus on luonteeltaan induktiivinen, eli tutkimuksella saadun aineiston pohjalta pyritään saamaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimus toteutettiin avoimiin kysymyksiin perustuvana kyselytutkimuksena. Haastateltavia oli neljä, jokainen eri oppilaitosmuodosta, ja heidän vastauksistaan pyrittiin löytämään yhteisiä teemoja ja tekijöitä sekä mahdollisia eroavaisuuksia.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli yhteisinä tekijöinä sosiaalisen median käyttö yhteydenpidossa ja yhteinen kiinnostus sosiaalisen median hyödyntämiseen osana opiskelua. Valmiudet löytyivät, ja etenkin nuoremmat haastatelluista hyödyntävät somea myös sisällöntuotannossa vapaa-ajallaan ja korkeamman koulutusasteen opiskelijat hyödyntävät somea oma-aloitteisesti ryhmätyöskentelyssä, mutta kaipaavat enemmän oppilaitoksesta lähtöisin olevaa ideointia hyödyntämisen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että nuoremmilla opiskelijoilla on tällä hetkellä paremmat valmiudet sisällön tuottamiseen, ja vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa opinnoissaan. Keskeisimpiä havaintoja tutkimuksessa oli se, että opiskelijoiden motivaatio somen käyttöön vaikuttaisi olevan kunnossa, ja sen käytön ja hyötyjen lisäämiseksi olisi tärkeä lisätä opettajien tietotaitoa ja valmiuksia somen käyttöön kannustamiseen..