Musiikkikasvatushetket lasten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajina varhaiskasvatuksessa
Inkeroinen, Hanna-Leena (2021)
Inkeroinen, Hanna-Leena
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115709
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla oli mahdollista vahvistaa ja tukea lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa lapsilähtöisesti. Toisena kehittämistyön tavoitteena oli rohkaista yhteistyökumppanina toimineen päiväkodin kasvattajia käyttämään musiikkia luovasti työvälineenään päiväkodin arjessa. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi askolalainen päiväkoti.
Kehittämistyö varhaiskasvatusyksikössä sisälsi kuusi musiikkikasvatushetkeä kolmen viikon aikana. Lapset loivat saduttamalla tarinan, joka lasten ideoihin perustuen saatettiin musiikillisiin muotoihin. Lisäksi yhdessä koettiin erilaisia elämyksiä soittamalla, tanssimalla, leikkimällä ja laulamalla, sekä kuuntelemalla erilaista musiikkia. Musiikkikasvatushetkiin osallistuivat päiväkodin esikoululaiset ja viisivuotiaat lapset.
Opinnäytetyön viitekehys perustui varhaiskasvatuksen osallisuuden pedagogiikkaan. Musiikkikasvatus taas valikoitui toiseksi viitekehykseksi musiikin vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyttä vahvistavien elementtien takia. Aineistonkeruumenetelmänä ja dokumentoinnin apuna käytettiin havainnointia, tutkimuspäiväkirjaa, kuvausta, videointia ja sadutusmenetelmää. Dokumentoinnissa lapset olivat aktiivisesti mukana videoimalla ja kuvaamalla toimintaa.
Kehittämistyön aikana lasten osallisuus ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuivat. Lapset kokivat iloa ja innostuneisuutta, ja työskentely oli usein myös intensiivistä. Ilmapiiri musiikkikasvatushetkillä oli kannustava ja myönteinen, joka rohkaisi monia lapsia kokeilemaan ja luomaan uusia asioita musiikin parissa. Päiväkodin kasvattajat kokivat saaneensa uusia näkökulmia, joka lisäsi heidän rohkeuttaan käyttää erilaisia musiikillisia menetelmiä työssään. Jatkoa kehittämistyölle voisi olla henkilökunnan osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, joka tässä opinnäytetyössä rajattiin ulkopuolelle. The aim of this thesis was to develop an action model that made it possible to strengthen and support children's participation and sense of community in early childhood education. Another objective of this development work was to encourage educators to use music creatively in their work at kindergartens. One kindergarten in Askola was partnered with the thesis.
Development work at the kindergarten included six musical education moments over a three-week period. The children created a story that, based on the children's ideas, was brought into musical forms. In addition, different experiences were experienced together by; playing, dancing, playing music and singing, as well as listening to different kinds of music. The musical education moments were attended by kindergarten preschoolers and five-year-old children.
The framework of reference for the thesis was based on the pedagogy of participation in early childhood education. Music education, on the other hand, became a second frame of reference because of the interactivity and elements that strengthens the sense of commu-nity. Observation, research diary, photography, videotaping, and fairytale method were used as a method of material collection and aids to documentation. In documentation, children were actively involved in videotaping and photographing activities.
During the development work, children's participation and experience of sense of community became stronger. The children experienced joy and enthusiasm, and their working was often intense as well. The atmosphere at the musical education moments was supportive and positive, which was encouraging many children to try and create new things in music. Kindergarten educators felt that they had gained new perspectives that increased their courage in using different musical methods in their work. A continuation of development work could include strengthening staff’s participation and sense of community in early childhood education.
Kehittämistyö varhaiskasvatusyksikössä sisälsi kuusi musiikkikasvatushetkeä kolmen viikon aikana. Lapset loivat saduttamalla tarinan, joka lasten ideoihin perustuen saatettiin musiikillisiin muotoihin. Lisäksi yhdessä koettiin erilaisia elämyksiä soittamalla, tanssimalla, leikkimällä ja laulamalla, sekä kuuntelemalla erilaista musiikkia. Musiikkikasvatushetkiin osallistuivat päiväkodin esikoululaiset ja viisivuotiaat lapset.
Opinnäytetyön viitekehys perustui varhaiskasvatuksen osallisuuden pedagogiikkaan. Musiikkikasvatus taas valikoitui toiseksi viitekehykseksi musiikin vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyttä vahvistavien elementtien takia. Aineistonkeruumenetelmänä ja dokumentoinnin apuna käytettiin havainnointia, tutkimuspäiväkirjaa, kuvausta, videointia ja sadutusmenetelmää. Dokumentoinnissa lapset olivat aktiivisesti mukana videoimalla ja kuvaamalla toimintaa.
Kehittämistyön aikana lasten osallisuus ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuivat. Lapset kokivat iloa ja innostuneisuutta, ja työskentely oli usein myös intensiivistä. Ilmapiiri musiikkikasvatushetkillä oli kannustava ja myönteinen, joka rohkaisi monia lapsia kokeilemaan ja luomaan uusia asioita musiikin parissa. Päiväkodin kasvattajat kokivat saaneensa uusia näkökulmia, joka lisäsi heidän rohkeuttaan käyttää erilaisia musiikillisia menetelmiä työssään. Jatkoa kehittämistyölle voisi olla henkilökunnan osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, joka tässä opinnäytetyössä rajattiin ulkopuolelle.
Development work at the kindergarten included six musical education moments over a three-week period. The children created a story that, based on the children's ideas, was brought into musical forms. In addition, different experiences were experienced together by; playing, dancing, playing music and singing, as well as listening to different kinds of music. The musical education moments were attended by kindergarten preschoolers and five-year-old children.
The framework of reference for the thesis was based on the pedagogy of participation in early childhood education. Music education, on the other hand, became a second frame of reference because of the interactivity and elements that strengthens the sense of commu-nity. Observation, research diary, photography, videotaping, and fairytale method were used as a method of material collection and aids to documentation. In documentation, children were actively involved in videotaping and photographing activities.
During the development work, children's participation and experience of sense of community became stronger. The children experienced joy and enthusiasm, and their working was often intense as well. The atmosphere at the musical education moments was supportive and positive, which was encouraging many children to try and create new things in music. Kindergarten educators felt that they had gained new perspectives that increased their courage in using different musical methods in their work. A continuation of development work could include strengthening staff’s participation and sense of community in early childhood education.