Tekokuitujen ominaisuudet ja tunnistus : Poikkileikkausmenetelmä ja ATR-tekniikka
Niiranen, Jonna (2012)
Niiranen, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817091
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin syksyllä 2012 Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion kuitututkimusryhmässä Vantaalla. Työn tavoitteena oli luoda tekokuiduille poikkileikkausmenetelmä, joka sopisi ajan ja resurssien puolesta kuitututkimusprosessiin. Työssä tutkittiin myös tekokuitujen mitattavuutta ATR-tekniikalla verrattuna käytössä olevaan IR-tekniikkaan.
Poikkileikkausmenetelmää kehitettiin alan kirjallisuudessa ja julkaisuissa esitettyjen poikkileikkausmenetelmien avulla saatavilla olevien resurssien ja vaatimusten puitteissa. Poikkileikkauksia tehtiin mikrotomilla ja käsin leikkaamalla. Väliaineina käytettiin asetaattikalvoa, kynsilakkaa, Entellan New:ta ja laminointikalvoa. Parhaimmaksi menetelmäksi todettiin laminointi, joka oli helppo ja nopea tekniikka. Myös kynsilakan käyttö ja Entellan New -sovellus olivat toimivia tietyissä tilanteissa.
Kuitujen laatua määritettiin mittaamalla FTIR-laitteella ATR-tekniikalla. ATR-spektrejä verrattiin Rikosteknisen laboratorion IR-spektrikirjaston spektreihin. Oleellisimmat erot huomioitiin ja tutkittiin eri kuitutyyppien tunnistettavuutta ATR-spektreissä. ATR-tekniikkaa pystyi käyttämään yleisimpien tekokuitujen laatujen määrityksiin, mutta himmenninaineiden ja pintamateriaalien vaikutus oli huomattavasti merkittävämpi kuin IR-tekniikalla.
ATR-tekniikan käyttöönottoa varten mittaukset suositeltiin tekemään myös IR-tekniikalla, jotta tekniikan sopivuus tietyille kuiduille nähtäisiin rutiinityöskentelyssä.
Poikkileikkausmenetelmää kehitettiin alan kirjallisuudessa ja julkaisuissa esitettyjen poikkileikkausmenetelmien avulla saatavilla olevien resurssien ja vaatimusten puitteissa. Poikkileikkauksia tehtiin mikrotomilla ja käsin leikkaamalla. Väliaineina käytettiin asetaattikalvoa, kynsilakkaa, Entellan New:ta ja laminointikalvoa. Parhaimmaksi menetelmäksi todettiin laminointi, joka oli helppo ja nopea tekniikka. Myös kynsilakan käyttö ja Entellan New -sovellus olivat toimivia tietyissä tilanteissa.
Kuitujen laatua määritettiin mittaamalla FTIR-laitteella ATR-tekniikalla. ATR-spektrejä verrattiin Rikosteknisen laboratorion IR-spektrikirjaston spektreihin. Oleellisimmat erot huomioitiin ja tutkittiin eri kuitutyyppien tunnistettavuutta ATR-spektreissä. ATR-tekniikkaa pystyi käyttämään yleisimpien tekokuitujen laatujen määrityksiin, mutta himmenninaineiden ja pintamateriaalien vaikutus oli huomattavasti merkittävämpi kuin IR-tekniikalla.
ATR-tekniikan käyttöönottoa varten mittaukset suositeltiin tekemään myös IR-tekniikalla, jotta tekniikan sopivuus tietyille kuiduille nähtäisiin rutiinityöskentelyssä.