Päihdehuollon laitoskuntoutumisen vaikuttavuus asiakkaan kokemana
Lisko, Klaudia (2012)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817149
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Kouvolan kaupungin päihdepalveluille heidän asiakkaidensa kokemuksia laitoskuntoutumisen vaikuttavuudesta elämän eri osa-alueisiin. Keskiössä on tutkimukseen osallistuneiden oma kokemus. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se on tehty loppuvuodesta 2011. Tutkimukseen osallistui 23 henkilöä, mikä on 38 % kaikista tutkimukseen kutsutuista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, jossa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Tulokset analysoitiin tyypittelyn avulla.
Tutkimustulosten perusteella laitoskuntoutumisjakso vaikuttaa eniten ihmissuhteisiin sekä psyykkiseen terveyteen parantamalla sitä. Jakso vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen vahvistavasti. Päihteiden käyttö vähenee, vaikkakin alkaa usein uudelleen. Vapaa-ajanvietto muuttuu kuntoutumisjakson myötä ja laitoksessa alkaneet harrastukset jatkuvat kotioloissa. Avohoidossa käyminen alkaa tai se on entistä säännöllisempää. Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuden kohenevat kuntoutumisjakson vaikutuksesta, motivaatio opiskelua ja työtä kohtaan lisääntyy. Kuntoutumisjakson vaikutus asumiseen ja asumisentaitoihin on vähäinen. Toisaalta vaikutukset voivat olla yksilön kannalta hyvinkin suuria: esimerkiksi asunnottomuus päättyy tai huonokuntoinen asunto vaihtuu uuteen ja edullisempaan. Tutkimuksen perusteella kuntoutumisjaksolla on vähäisin vaikutus tulonlähteeseen. Pääasiassa tulot pysyvät samana, mutta poikkeavasti kahden kohdalla tulot laskivat virheellisen tiedon vuoksi. Kuntoutumisjakson vaikuttavimpina elementteinä haastatellut mainitsivat ryhmä- ja yksilökeskustelut, miljöön sekä päivärytmin ja -ohjelman.
Tutkimustulosten perusteella laitoskuntoutumisjakso vaikuttaa eniten ihmissuhteisiin sekä psyykkiseen terveyteen parantamalla sitä. Jakso vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen vahvistavasti. Päihteiden käyttö vähenee, vaikkakin alkaa usein uudelleen. Vapaa-ajanvietto muuttuu kuntoutumisjakson myötä ja laitoksessa alkaneet harrastukset jatkuvat kotioloissa. Avohoidossa käyminen alkaa tai se on entistä säännöllisempää. Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuden kohenevat kuntoutumisjakson vaikutuksesta, motivaatio opiskelua ja työtä kohtaan lisääntyy. Kuntoutumisjakson vaikutus asumiseen ja asumisentaitoihin on vähäinen. Toisaalta vaikutukset voivat olla yksilön kannalta hyvinkin suuria: esimerkiksi asunnottomuus päättyy tai huonokuntoinen asunto vaihtuu uuteen ja edullisempaan. Tutkimuksen perusteella kuntoutumisjaksolla on vähäisin vaikutus tulonlähteeseen. Pääasiassa tulot pysyvät samana, mutta poikkeavasti kahden kohdalla tulot laskivat virheellisen tiedon vuoksi. Kuntoutumisjakson vaikuttavimpina elementteinä haastatellut mainitsivat ryhmä- ja yksilökeskustelut, miljöön sekä päivärytmin ja -ohjelman.