Työntekijän näyttövelvollisuus korjattaessa työntekijän eläkelain (TyEL) eläkkeeseen oikeuttavia tietoja
Norppa-Karjalainen, Anne-Maj (2012)
Norppa-Karjalainen, Anne-Maj
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817073
Tiivistelmä
Suomessa asuvalle 18–67-vuotiaalle yksityisen sektorin palveluksessa olevalle työntekijälle tai yrittäjälle annetaan hänen työeläkevakuutetuista ansioistaan vuosittain työeläkeote, vuodesta 2013 lähtien kolmen vuoden välein. Työeläkeotteella on merkitystä työskentelyä koskevan näyttö- ja selvittelyvelvollisuuden kannalta.
Työntekijä tai yrittäjä voi ja hänen kannattaa tarkistaa työeläkeotteestaan, että siellä olevat palkkatiedot, ansiotulot ja palkattomilta jaksoilta saadut etuudet on rekisteröity oikein. Mikäli työeläkeotteessa ilmenee puutteita tai virheitä, tulee ne ensi tilassa ilmoittaa työeläkeotteen lähettäneeseen työeläkelaitokseen. Näin työntekijät ja yrittäjät voivat varmistaa, että heille aikanaan maksettava työeläke maksetaan oikean suuruisena.
Joskus työsuhderekisteristä kuitenkin puuttuu työsuhdetietoja. Selvitettäessä jälkikäteen työsuhteita ja niiden lain piiriin kuulumista näyttötaakka jakautuu työeläkelaitoksen ja työntekijän tai yrittäjän kesken. Ennen TyEL:n voimaan tuloa vuonna 2007, työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen työsuhde tuli näyttää toteen riittävästi (TEL 10 a §). Työeläkelaitos selvitti asian viran puolesta, ja vakuutettu oli velvollinen antamaan lisäselvitystä asiasta pyydettäessä.
Mikäli työntekijän tai yrittäjän työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kuusi vuotta, vuodesta 2007 alkaen työntekijän tulee työsuhteen toteen näyttämiseksi ja eläkeoikeuden saamiseksi esittää työsuhteestaan TyEL 75 b §:n mukainen riidaton näyttö.
Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, mitä riidaton näyttö tarkoittaa käytännössä, ja millaisia ongelmatilanteita on esiintynyt tässä kohdin, sillä laki ja sen esityöt eivät avaa riittävästi asiaa, eikä arvovaltaista oikeuskäytäntöä ole vielä riittävästi syntynyt.
Käytän lähteinä eläkekirjallisuutta ja oikeustieteellistä kirjallisuutta sekä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja Vakuutusoikeuden oikeustapauksia. Olen myös tehnyt kyselyn ja haastatteluja alan toimijoille tiedonhankintatarkoituksessa.
Työntekijä tai yrittäjä voi ja hänen kannattaa tarkistaa työeläkeotteestaan, että siellä olevat palkkatiedot, ansiotulot ja palkattomilta jaksoilta saadut etuudet on rekisteröity oikein. Mikäli työeläkeotteessa ilmenee puutteita tai virheitä, tulee ne ensi tilassa ilmoittaa työeläkeotteen lähettäneeseen työeläkelaitokseen. Näin työntekijät ja yrittäjät voivat varmistaa, että heille aikanaan maksettava työeläke maksetaan oikean suuruisena.
Joskus työsuhderekisteristä kuitenkin puuttuu työsuhdetietoja. Selvitettäessä jälkikäteen työsuhteita ja niiden lain piiriin kuulumista näyttötaakka jakautuu työeläkelaitoksen ja työntekijän tai yrittäjän kesken. Ennen TyEL:n voimaan tuloa vuonna 2007, työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen työsuhde tuli näyttää toteen riittävästi (TEL 10 a §). Työeläkelaitos selvitti asian viran puolesta, ja vakuutettu oli velvollinen antamaan lisäselvitystä asiasta pyydettäessä.
Mikäli työntekijän tai yrittäjän työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kuusi vuotta, vuodesta 2007 alkaen työntekijän tulee työsuhteen toteen näyttämiseksi ja eläkeoikeuden saamiseksi esittää työsuhteestaan TyEL 75 b §:n mukainen riidaton näyttö.
Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, mitä riidaton näyttö tarkoittaa käytännössä, ja millaisia ongelmatilanteita on esiintynyt tässä kohdin, sillä laki ja sen esityöt eivät avaa riittävästi asiaa, eikä arvovaltaista oikeuskäytäntöä ole vielä riittävästi syntynyt.
Käytän lähteinä eläkekirjallisuutta ja oikeustieteellistä kirjallisuutta sekä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja Vakuutusoikeuden oikeustapauksia. Olen myös tehnyt kyselyn ja haastatteluja alan toimijoille tiedonhankintatarkoituksessa.