Virtaavan veden sisäinen kuormitus Janakkalan Hiidenjoessa
Tuokko, Piia (2012)
Tuokko, Piia
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817070
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Vanajavesikeskuksen organisoimaa selvitystyötä, jonka päätavoitteena on tutkia Janakkalan Hiidenjoen syvänteistä aiheutuvaa sisäistä kuormitusta. Kesän 2012 aikana toteutettavilla tutkimuksilla kartoitetaan syvänteiden hapettomuusongelman laajuutta sekä sen vuoksi sedimentistä vapautuvan fosforin määrää. Tutkimuksen pääpaino on joelta otettavien vesinäytteenottojen ja joen syvänteiden pohjanläheiseen veteen asennettavien jatkuvatoimisten happimittareiden antamilla tuloksilla. Tutkimustuloksia verrataan aiempien kesien vesinäytteiden tuloksiin, säätilanteeseen ja joen virtaamaan.
Järvien sisäinen kuormitus on hyvin tunnettu ongelma, johon on kehitetty monenlaisia kunnostusmenetelmiä. Jokien osalta vastaavanlainen on ollut maassamme tutkimatonta aihealuetta. Opinnäytetyön tutkimustulosten avulla Hiidenjoella tehtävät mahdolliset sisäisen kuormituksen kunnostustoimenpiteet pystytään kohdentamaan oikeaan paikkaan. Työssä esitetään myös pohjasedimenttien mahdollisia kunnostustoimenpiteitä ja arvioidaan toimenpiteiden soveltuvuutta Hiidenjoen syvänteiden tilan parantamiseen.
Tutkimustulosten mukaan Hiidenjoen yli kahdeksan metrin syvänteet ovat huomattavasti alttiimpia pidempiaikaiselle hapettomuudelle kuin matalammat kohteet. Hapettomuutta esiintyy pitkään myös sateisina ja viileämpinä kesinä. Hiidenjoen kesäaikainen sisäisen kuormituksen määrä on vain 1,1 % joen vuotuisesta fosforin kokonaiskuormituksesta. Vesistön tilan ja käytettävyyden kannalta merkittävämpää on se, että sisäisen kuormituksen aiheuttama fosforipitoisuuksien kasvu ajoittuu kesäaikaan ja pääosa kuormituksesta on leville käyttökelpoista liukoista fosforia.
Sisäinen kuormitus voi olla paikallisesti ja lyhyellä ajanjaksolla erittäin suurta, mutta pidemmällä aikavälillä ulkoisen fosforikuormituksen suuruus ratkaisee Hiidenjoen tilan kehityksen. Joella on neljä syvännettä, joiden kunnostaminen olisi tärkeää niiden jokakesäisen pitkän hapettomuusajan ja kuormittavuuden vuoksi. Kohteiden kunnostamiseksi kannattaisi kokeilla happikalkkikäsittelyä ja rautakipsipeittoa.
Järvien sisäinen kuormitus on hyvin tunnettu ongelma, johon on kehitetty monenlaisia kunnostusmenetelmiä. Jokien osalta vastaavanlainen on ollut maassamme tutkimatonta aihealuetta. Opinnäytetyön tutkimustulosten avulla Hiidenjoella tehtävät mahdolliset sisäisen kuormituksen kunnostustoimenpiteet pystytään kohdentamaan oikeaan paikkaan. Työssä esitetään myös pohjasedimenttien mahdollisia kunnostustoimenpiteitä ja arvioidaan toimenpiteiden soveltuvuutta Hiidenjoen syvänteiden tilan parantamiseen.
Tutkimustulosten mukaan Hiidenjoen yli kahdeksan metrin syvänteet ovat huomattavasti alttiimpia pidempiaikaiselle hapettomuudelle kuin matalammat kohteet. Hapettomuutta esiintyy pitkään myös sateisina ja viileämpinä kesinä. Hiidenjoen kesäaikainen sisäisen kuormituksen määrä on vain 1,1 % joen vuotuisesta fosforin kokonaiskuormituksesta. Vesistön tilan ja käytettävyyden kannalta merkittävämpää on se, että sisäisen kuormituksen aiheuttama fosforipitoisuuksien kasvu ajoittuu kesäaikaan ja pääosa kuormituksesta on leville käyttökelpoista liukoista fosforia.
Sisäinen kuormitus voi olla paikallisesti ja lyhyellä ajanjaksolla erittäin suurta, mutta pidemmällä aikavälillä ulkoisen fosforikuormituksen suuruus ratkaisee Hiidenjoen tilan kehityksen. Joella on neljä syvännettä, joiden kunnostaminen olisi tärkeää niiden jokakesäisen pitkän hapettomuusajan ja kuormittavuuden vuoksi. Kohteiden kunnostamiseksi kannattaisi kokeilla happikalkkikäsittelyä ja rautakipsipeittoa.