Perehdyttämisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Kinnunen, Annika (2012)
Kinnunen, Annika
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115896
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kinnunen, Annika. Perehdyttämisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2012, 121 s., 13 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhe- ja perhehoitotyössä, sosionomi (YAMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selkiyttää ja kehittää päiväkotien perehdyttämiskäytäntöjä. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää, millaista perehdytys varhaiskasvatuksessa on, mitkä ovat perehdytyksen haasteet ja kehittämisen kohteet sekä mikä perehdytyksessä on ollut onnistunutta. Tutkin myös mikä on esimiehen näkemys perehdyttämisestä. Työ on tehty toimintatutkimuksena yhteistyössä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL:n) sekä työelämän asiantuntijoiden kanssa.
Aineistonkeruun menetelminä tutkimuksessa käytin sähköisesti suoritettua kyselyä varhaiskasvatuksen hoitohenkilökunnalle sekä esimiehille suunnattuja teemahaastatteluja. Tutkimukseen osallistuneet ovat valikoituneet JHL:n rekisteristä.
Tulosten mukaan perehdyttäminen koettiin erittäin tärkeäksi sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan että esimiesten vastauksissa. Puolet vastaajista ei kuitenkaan ollut saanut lainkaan perehdytystä. Perehdyttämisen sisällöt ja perehdyttämiskäytännöt vaihtelivat suuresti eri päiväkodeissa ja perehdyttämisen suunnitelmallisuutta pidettiinkin tärkeänä. Perehdytystä oli saatu hyvin vaitiolovelvollisuuteen ja perushoitoon liittyvissä asioissa, mutta vähemmälle huomiolle oli jäänyt oman työn arviointiin, työsopimusasioihin, eettisiin periaatteisiin ja tiedonhallintaan liittyvät asiat. Kehittämisen kohteena eniten toivottiin työvälineitä perehdyttämiseen sekä nimettyä perehdyttäjää. Esimiehen tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiin hyvän ensivaikutelman antaminen työpaikasta. Lisäksi esimiehen tehtävänä pidettiin ylestä tiedottamista suurista linjoista, kuten organisaatiorakenteesta.
Tämä opinnäytetyö vastaa perehdyttämismateriaalin tarpeeseen ja työn tuloksena syntyi työvälineitä perehdyttämiseen. Opinnäytetyön tuotoksena rakennettiin viisiosainen perehdyttämisohjeistus, jota päiväkodit voivat muokata itselleen sopivaksi. Perehdyttämisohjeistusta voi käyttää joko kokonaisuutena tai osissa.
Asiasanat: perehdyttäminen, kehittäminen, varhaiskasvatus, päivähoito, johtajuus, toimintatutkimus
Kinnunen, Annika. Perehdyttämisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2012, 121 s., 13 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhe- ja perhehoitotyössä, sosionomi (YAMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selkiyttää ja kehittää päiväkotien perehdyttämiskäytäntöjä. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää, millaista perehdytys varhaiskasvatuksessa on, mitkä ovat perehdytyksen haasteet ja kehittämisen kohteet sekä mikä perehdytyksessä on ollut onnistunutta. Tutkin myös mikä on esimiehen näkemys perehdyttämisestä. Työ on tehty toimintatutkimuksena yhteistyössä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL:n) sekä työelämän asiantuntijoiden kanssa.
Aineistonkeruun menetelminä tutkimuksessa käytin sähköisesti suoritettua kyselyä varhaiskasvatuksen hoitohenkilökunnalle sekä esimiehille suunnattuja teemahaastatteluja. Tutkimukseen osallistuneet ovat valikoituneet JHL:n rekisteristä.
Tulosten mukaan perehdyttäminen koettiin erittäin tärkeäksi sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan että esimiesten vastauksissa. Puolet vastaajista ei kuitenkaan ollut saanut lainkaan perehdytystä. Perehdyttämisen sisällöt ja perehdyttämiskäytännöt vaihtelivat suuresti eri päiväkodeissa ja perehdyttämisen suunnitelmallisuutta pidettiinkin tärkeänä. Perehdytystä oli saatu hyvin vaitiolovelvollisuuteen ja perushoitoon liittyvissä asioissa, mutta vähemmälle huomiolle oli jäänyt oman työn arviointiin, työsopimusasioihin, eettisiin periaatteisiin ja tiedonhallintaan liittyvät asiat. Kehittämisen kohteena eniten toivottiin työvälineitä perehdyttämiseen sekä nimettyä perehdyttäjää. Esimiehen tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiin hyvän ensivaikutelman antaminen työpaikasta. Lisäksi esimiehen tehtävänä pidettiin ylestä tiedottamista suurista linjoista, kuten organisaatiorakenteesta.
Tämä opinnäytetyö vastaa perehdyttämismateriaalin tarpeeseen ja työn tuloksena syntyi työvälineitä perehdyttämiseen. Opinnäytetyön tuotoksena rakennettiin viisiosainen perehdyttämisohjeistus, jota päiväkodit voivat muokata itselleen sopivaksi. Perehdyttämisohjeistusta voi käyttää joko kokonaisuutena tai osissa.
Asiasanat: perehdyttäminen, kehittäminen, varhaiskasvatus, päivähoito, johtajuus, toimintatutkimus