Kehotietoisuusharjoittelun koetut vaikutukset Parkinsonin taudin fysioterapiassa : "Huonot päivät pakottavat kuuntelemaan kehoa"
Siitonen, Ilona (2012)
Siitonen, Ilona
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917216
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kehotietoisuusharjoittelun vaikutuksia Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kokemaan hyvinvointiin. Tutkimusongelmat olivat: Miten Parkinsonin tautia sairastava henkilö kokee kehotietoisuusharjoittelun vaikuttaneen hy-vinvointiinsa? Miten kehotietoisuusharjoittelu vaikuttaa henkilön kokemiin oireisiin? Miten kehotietoisuusharjoittelu vaikuttaa henkilön tasapainoon, sekä selkärangan-, rin-takehän- ja hartiarenkaan liikkuvuuteen? Tutkimuksen tavoite oli kehittää kehotietoi-suus- ja rentoutumiskeinoja Parkinsonin taudin alkuvaiheen fysioterapiassa.
Opinnäytetyö on laadullinen ja toiminnallinen. Sen empiirisen perustan muodosti keho-tietoisuusharjoittelun suunnittelu ja ohjaaminen yksittäiselle tapaustutkimusasiakkaalle. Tiedonhankintamenetelminä olivat kyselylomake, joka täytettiin jokaisen ohjauskerran aluksi ja lopuksi, sekä tasapainoa ja liikkuvuutta testaavat alku- ja loppumittaukset. Ke-hotietoisuusharjoituksen pääperiaatteita olivat keskittyminen, tietoinen läsnäolo, liikkeen yhdistäminen hengitykseen, sekä jännityksen ja rentouden eron havaitseminen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkimushenkilö hyötyi ohjatusta kehotietoisuus-harjoittelusta. Keskeisimpinä muuttujina henkilön kokema jännittyneisyys ja kivut lie-ventyivät, rentoutumiskyky, kehontuntemus ja keskittymiskyky paranivat, hengittämi-nen helpottui, sekä kankeuden kokeminen vähentyi yksittäisten ohjattujen kehotietoi-suusharjoitusten aikana. Vaikutuksen lyhyen keston vuoksi tutkimushenkilö ei kuiten-kaan motivoitunut itsenäiseen harjoitteluun kotiohjeen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan kehotietoisuusharjoittelulla todeta olevan vai-kutusta hyvinvoinnin lisääntymiseen Parkinsonin taudin alkuvaiheessa lyhytaikaisesti. Parkinsonin tautiin liittyviin tasapainovaikeuksiin ja liikkuvuuden vähentymiseen har-joittelulla ei ollut merkitystä. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat viitteitä siitä, että ohjatulla kehotietoisuusharjoittelulla voitaisiin lievittää kipujen ja jännittyneisyyden kokemista eli lisätä koettua hyvinvointia lyhytaikaisesti Parkinsonin taudin alkuvaiheessa. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista selvittää kehotietoisuusharjoittelun vaikuttavuutta koettuun hyvinvointiin laajemmalla tutkimus-joukolla. Opinnäytetyön tutkimusasiakkaan kanssa olisi mielenkiintoista tehdä jatkotut-kimus eli jatkaa kehotietoisuusharjoittelua sovelletuin osin, ja seurata minkälaisen arvon koetulle hyvinvoinnille asiakas pystyy antamaan tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö on laadullinen ja toiminnallinen. Sen empiirisen perustan muodosti keho-tietoisuusharjoittelun suunnittelu ja ohjaaminen yksittäiselle tapaustutkimusasiakkaalle. Tiedonhankintamenetelminä olivat kyselylomake, joka täytettiin jokaisen ohjauskerran aluksi ja lopuksi, sekä tasapainoa ja liikkuvuutta testaavat alku- ja loppumittaukset. Ke-hotietoisuusharjoituksen pääperiaatteita olivat keskittyminen, tietoinen läsnäolo, liikkeen yhdistäminen hengitykseen, sekä jännityksen ja rentouden eron havaitseminen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkimushenkilö hyötyi ohjatusta kehotietoisuus-harjoittelusta. Keskeisimpinä muuttujina henkilön kokema jännittyneisyys ja kivut lie-ventyivät, rentoutumiskyky, kehontuntemus ja keskittymiskyky paranivat, hengittämi-nen helpottui, sekä kankeuden kokeminen vähentyi yksittäisten ohjattujen kehotietoi-suusharjoitusten aikana. Vaikutuksen lyhyen keston vuoksi tutkimushenkilö ei kuiten-kaan motivoitunut itsenäiseen harjoitteluun kotiohjeen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan kehotietoisuusharjoittelulla todeta olevan vai-kutusta hyvinvoinnin lisääntymiseen Parkinsonin taudin alkuvaiheessa lyhytaikaisesti. Parkinsonin tautiin liittyviin tasapainovaikeuksiin ja liikkuvuuden vähentymiseen har-joittelulla ei ollut merkitystä. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat viitteitä siitä, että ohjatulla kehotietoisuusharjoittelulla voitaisiin lievittää kipujen ja jännittyneisyyden kokemista eli lisätä koettua hyvinvointia lyhytaikaisesti Parkinsonin taudin alkuvaiheessa. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista selvittää kehotietoisuusharjoittelun vaikuttavuutta koettuun hyvinvointiin laajemmalla tutkimus-joukolla. Opinnäytetyön tutkimusasiakkaan kanssa olisi mielenkiintoista tehdä jatkotut-kimus eli jatkaa kehotietoisuusharjoittelua sovelletuin osin, ja seurata minkälaisen arvon koetulle hyvinvoinnille asiakas pystyy antamaan tulevaisuudessa.