Innovatiivisuuden lisääminen työhyvinvointia kehittämällä
Virmajoki, Nini (2021)
Virmajoki, Nini
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318634
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisin tavoin esimies voi työhyvinvointia kehittämällä lisätä innovatiivista työskentelyä organisaatiossa. Työssä oli tavoitteena käsitellä työhyvinvoinnin ja innovatiivisen työskentelyn välistä yhteyttä, innovatiivisen työskentelyn edellytyksiä sekä organisaatiokulttuurin ja esimiestyön vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja motivaatioon.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lähdeaineistoa, joka käsittelee työhyvinvointia, organisaatiokulttuuria, esimiestyötä ja innovatiivisuutta. Viitekehyksen tukena käytetty lähdeaineisto koostuu pääasiassa viime vuosien aikana julkaistusta kirjallisuudesta ja muista julkaisuista, kuten artikkeleista ja tutkimustuloksista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelumenetelmällä pyrittiin saamaan laajoja ja monipuolisia vastauksia, joiden avulla aiheeseen voitaisiin perehtyä tarkemmin. Työtä varten haastateltiin seitsemää eri toimialoilla työskentelevää työntekijää, joiden työnkuviin liittyy itsenäistä ja vastuuta sisältävää kehitystyötä.
Saatujen tulosten mukaan esimies on avainasemassa työhyvinvoinnin kehittäjänä ja hänellä on sekä valta että vastuu luoda olosuhteet, joissa työntekijöillä on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Työhyvinvoinnilla on selkeä yhteys motivaatioon ja innovatiiviseen työskentelyyn, minkä vuoksi niihin panostaminen on hyödyllistä henkilöstön lisäksi myös organisaation näkökulmasta.
Esimiehellä on käytössään monipuolisia tapoja, joilla hyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista. Tärkeimpiä hyvinvoinnin rakentajia ovat luotettava ja turvallinen organisaatiokulttuuri, läsnä oleva ja aktiivinen esimiestyö sekä työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen ja valtuuttaminen.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lähdeaineistoa, joka käsittelee työhyvinvointia, organisaatiokulttuuria, esimiestyötä ja innovatiivisuutta. Viitekehyksen tukena käytetty lähdeaineisto koostuu pääasiassa viime vuosien aikana julkaistusta kirjallisuudesta ja muista julkaisuista, kuten artikkeleista ja tutkimustuloksista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelumenetelmällä pyrittiin saamaan laajoja ja monipuolisia vastauksia, joiden avulla aiheeseen voitaisiin perehtyä tarkemmin. Työtä varten haastateltiin seitsemää eri toimialoilla työskentelevää työntekijää, joiden työnkuviin liittyy itsenäistä ja vastuuta sisältävää kehitystyötä.
Saatujen tulosten mukaan esimies on avainasemassa työhyvinvoinnin kehittäjänä ja hänellä on sekä valta että vastuu luoda olosuhteet, joissa työntekijöillä on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Työhyvinvoinnilla on selkeä yhteys motivaatioon ja innovatiiviseen työskentelyyn, minkä vuoksi niihin panostaminen on hyödyllistä henkilöstön lisäksi myös organisaation näkökulmasta.
Esimiehellä on käytössään monipuolisia tapoja, joilla hyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista. Tärkeimpiä hyvinvoinnin rakentajia ovat luotettava ja turvallinen organisaatiokulttuuri, läsnä oleva ja aktiivinen esimiestyö sekä työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen ja valtuuttaminen.