Synnytyskeskustelun tarve : Kätilön näkökulma
Nyholm, Nita; Bäcklund, Heidi (2012)
Nyholm, Nita
Bäcklund, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816962
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla, kuinka kätilöt arvioivat työssään synnytyskeskustelun tarpeen. Kysely toteutettiin eräässä synnytysyksikössä Hel-singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteenamme oli tuottaa synnytyskes-kustelusta ja synnytyskeskustelukäytänteistä tietoa, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää synnytyksen jälkeistä hoitotyötä. Opinnäytetyö on osa Hyvä syntymä -hanketta, joka toteutuu vuosina 2011–2013.
Aluksi perehdyimme aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin elektronisia tietokantoja sekä manuaalista hakua käyttäen. Teoreettisen tiedon pohjalta laadimme kaksisivuisen kyselylomakkeen, joka toimitettiin tutkimussairaalan synnytysyksikköön synnytysosaston, lapsivuodeosastojen ja äitiyspoliklinikan kätilöille (N = 89). Osastoinfon saattelemana kyse-lylomakkeet jätettiin osastoille ja vastausaikaa varattiin viisi viikkoa. Aineisto analysoitiin PASW tilasto-ohjelman ja sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan kaikki (100 %) kyselyyn vastanneet kätilöt pitivät synnytyksen jälkeistä keskustelua tarpeellisena. Suurin osa vastanneista (74 %) oli sitä mieltä, että äidit hyötyvät synnytyskeskustelusta paljon. Lähes kaikki (94 %) kätilöt kokivat, että myös keskusteleva kätilö hyötyy synnytyskeskustelusta saadessaan palautetta työstään. Suurin osa (70 %) piti keskusteluja hyödyllisinä kaikille synnyttäneille. Erityisesti traumaattisen tai epäsäännöllisen synnytyksen kokeneille, matalan VAS-arvosanan antaneille ja etukäteen synnytystä pelänneille keskustelusta nähtiin olevan hyötyä. Kätilöt vastasivat keskustelun tavoitteena olevan mm. äitien voimaannuttaminen, synnytystapahtumien selventäminen, mahdollisten pelkojen käsittely, synnytyskokemusten purkaminen ja kuulluksi tuleminen.
Vaikka keskusteluja pidettiin erittäin tarpeellisina, niitä käytiin valikoiden. Alle puolet (36 %) kätilöistä vastasi keskustelevansa kaikkien hoitamiensa synnyttäneiden kanssa. Useimmi-ten äitien kanssa keskusteltiin, jos synnytys oli ollut traumaattinen tai epäsäännöllinen ja esimerkiksi ensisynnyttäjien kanssa rutiininomaisesti keskusteli joka toinen (45 %) vastaaja.
Jatkotutkimusehdotuksena esitämme tutkimusta synnytyskeskusteluista synnyttäneiden näkökulmasta sekä lisätutkimusta kätilöiden näkökulmasta.
Aluksi perehdyimme aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin elektronisia tietokantoja sekä manuaalista hakua käyttäen. Teoreettisen tiedon pohjalta laadimme kaksisivuisen kyselylomakkeen, joka toimitettiin tutkimussairaalan synnytysyksikköön synnytysosaston, lapsivuodeosastojen ja äitiyspoliklinikan kätilöille (N = 89). Osastoinfon saattelemana kyse-lylomakkeet jätettiin osastoille ja vastausaikaa varattiin viisi viikkoa. Aineisto analysoitiin PASW tilasto-ohjelman ja sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan kaikki (100 %) kyselyyn vastanneet kätilöt pitivät synnytyksen jälkeistä keskustelua tarpeellisena. Suurin osa vastanneista (74 %) oli sitä mieltä, että äidit hyötyvät synnytyskeskustelusta paljon. Lähes kaikki (94 %) kätilöt kokivat, että myös keskusteleva kätilö hyötyy synnytyskeskustelusta saadessaan palautetta työstään. Suurin osa (70 %) piti keskusteluja hyödyllisinä kaikille synnyttäneille. Erityisesti traumaattisen tai epäsäännöllisen synnytyksen kokeneille, matalan VAS-arvosanan antaneille ja etukäteen synnytystä pelänneille keskustelusta nähtiin olevan hyötyä. Kätilöt vastasivat keskustelun tavoitteena olevan mm. äitien voimaannuttaminen, synnytystapahtumien selventäminen, mahdollisten pelkojen käsittely, synnytyskokemusten purkaminen ja kuulluksi tuleminen.
Vaikka keskusteluja pidettiin erittäin tarpeellisina, niitä käytiin valikoiden. Alle puolet (36 %) kätilöistä vastasi keskustelevansa kaikkien hoitamiensa synnyttäneiden kanssa. Useimmi-ten äitien kanssa keskusteltiin, jos synnytys oli ollut traumaattinen tai epäsäännöllinen ja esimerkiksi ensisynnyttäjien kanssa rutiininomaisesti keskusteli joka toinen (45 %) vastaaja.
Jatkotutkimusehdotuksena esitämme tutkimusta synnytyskeskusteluista synnyttäneiden näkökulmasta sekä lisätutkimusta kätilöiden näkökulmasta.