Kuka huomioi isän? : Autismin kirjon lasten isien huomioiminen ja kohtaaminen ammattilaisten taholta
Hakala, Paula; Kleimola, Satu (2009)
Hakala, Paula
Kleimola, Satu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa autismin kirjon lasten isien huomioimista ja kohtaamista ammattilaisten taholta. Tutkimuksessa haimme vastausta kysymyksiin, kohdataanko perheen molemmat vanhemmat tasavertaisesti, vaikuttaako ammattilaisen sukupuoli perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kuinka yhteistyötä sekä palveluita voisi kehittää. Teoriaosuudessa käsittelemme tutkimukseemme liittyen ammattilaisten ja vanhempien välistä yhteistyötä sekä autismin kirjon asiakkaan palvelujärjestelmää.
Saimme tutkimuksen aiheen Pohjanmaan maakuntien autismin kirjon palveluiden verkosto-hankkeen, PAKKI-hankkeen kautta. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruu suoritettiin kyselylomakkeiden sekä teemahaastatteluiden avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin isille kesällä 2009 ja ammattilaisten haastattelut toteutettiin syksyllä 2009.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattilaiset yrittävät parhaansa mukaan huomioida isät kohtaamistilanteessa. Isien tuen tarve on hyvin yksilöllistä. Toiset isät kokevat saavansa tukea riittävästi, kun taas toiset kokevat tarvitsevansa tukea lisää. Ammattilaiset eivät koe isien kohtaamista hankalampana kuin äitien, vaan joskus kohtaamistilanne itsestään voi olla vaikea. Toimiva yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta ja perheen ehdoilla etenemistä.
Saimme tutkimuksen aiheen Pohjanmaan maakuntien autismin kirjon palveluiden verkosto-hankkeen, PAKKI-hankkeen kautta. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruu suoritettiin kyselylomakkeiden sekä teemahaastatteluiden avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin isille kesällä 2009 ja ammattilaisten haastattelut toteutettiin syksyllä 2009.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattilaiset yrittävät parhaansa mukaan huomioida isät kohtaamistilanteessa. Isien tuen tarve on hyvin yksilöllistä. Toiset isät kokevat saavansa tukea riittävästi, kun taas toiset kokevat tarvitsevansa tukea lisää. Ammattilaiset eivät koe isien kohtaamista hankalampana kuin äitien, vaan joskus kohtaamistilanne itsestään voi olla vaikea. Toimiva yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta ja perheen ehdoilla etenemistä.