CP-vammaisen nuoren intensiivinen painokevennetty tasapainoharjoittelu : Yksittäistapaustutkimus
Valtonen, Minna; Sarias, Niina (2012)
Valtonen, Minna
Sarias, Niina
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017511
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten kahden viikon intensiivinen painokevennetty tasapainoharjoittelu vaikuttaa CP-vammaisen nuoren tasapainoon ja pystyasennon hallintaan. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa harjoittelun vaikutuksesta CP-vammaisen diplegia spastica -nuoren tasapainoon sekä pystyasennon hallintaan. Tutkimuksesta saatuja tietoja painokevennetyn harjoittelun mahdollisuuksista voivat hyödyntää sekä toimeksiantaja että muut fysioterapia-alan ammattilaiset CP-vammaisen tasapainoharjoittelussa. Tässä opinnäytetyössä pyrimme vastaamaan tutkimusongelmaamme, millainen vaikutus kahden viikon intensiivisellä painokevennetyllä tasapainoharjoittelulla on CP-vammaisen diplegia spastica -nuoren tasapainoon ja pystyasennon hallintaan.
Opinnäytetyömme on yksittäistapaustutkimus, jossa käytimme määrällistä lähestymistapaa. Tutkimushenkilönämme oli 16-vuotias diplegia spastica -poika. Suoritetun intervention kesto oli kaksi viikkoa ja se koostui alkumittauksesta, kymmenestä 45–60 minuuttia kestävästä harjoittelukerrasta ja loppumittauksesta. Interventio piti sisällään kaksi lepopäivää, jotka olivat viiden ensimmäisen harjoittelupäivän jälkeen. Harjoittelukertojen sisältö koostui joko painokevennetystä kävely- tai tasapainoharjoittelusta. Kertojen sisältö vaihteli vuoropäivin. Tutkimuksessa arvioimme muutoksia tasapainossa ja pystyasennon hallinnassa Good Balance -laitteen staattisella ja dynaamisella mittauksella, Bergin tasapainotestillä ja kymmenen metrin kävelytestillä ennen ja jälkeen intervention sekä kontrollimittauksella kuusi viikkoa interventiosta.
Kaikkien mittausten tulokset paranivat intervention jälkeen huomattavasti. Kontrollimittauksessa kaikkien mittausten tulokset, paitsi Good Balance -mittauksen staattinen osio, olivat parempia kuin alkumittauksessa. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että kahden viikon intensiivisellä painokevennetyllä tasapainoharjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia CP-vammaisen tasapainoon ja pystyasennon hallintaan.
Opinnäytetyömme on yksittäistapaustutkimus, jossa käytimme määrällistä lähestymistapaa. Tutkimushenkilönämme oli 16-vuotias diplegia spastica -poika. Suoritetun intervention kesto oli kaksi viikkoa ja se koostui alkumittauksesta, kymmenestä 45–60 minuuttia kestävästä harjoittelukerrasta ja loppumittauksesta. Interventio piti sisällään kaksi lepopäivää, jotka olivat viiden ensimmäisen harjoittelupäivän jälkeen. Harjoittelukertojen sisältö koostui joko painokevennetystä kävely- tai tasapainoharjoittelusta. Kertojen sisältö vaihteli vuoropäivin. Tutkimuksessa arvioimme muutoksia tasapainossa ja pystyasennon hallinnassa Good Balance -laitteen staattisella ja dynaamisella mittauksella, Bergin tasapainotestillä ja kymmenen metrin kävelytestillä ennen ja jälkeen intervention sekä kontrollimittauksella kuusi viikkoa interventiosta.
Kaikkien mittausten tulokset paranivat intervention jälkeen huomattavasti. Kontrollimittauksessa kaikkien mittausten tulokset, paitsi Good Balance -mittauksen staattinen osio, olivat parempia kuin alkumittauksessa. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että kahden viikon intensiivisellä painokevennetyllä tasapainoharjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia CP-vammaisen tasapainoon ja pystyasennon hallintaan.