The relationship between cooper test and academic performance in National Defence University cadets
Hietapakka, Marke (2012)
Hietapakka, Marke
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317942
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kanssa, jonka tehtävänä on kouluttaa upseereja vaativiin rauhan ja sodanajan tehtäviin. Hyvä upseeri omaa hyvän fyysisen kunnon ja menestyy hyvin myös sotatieteiden opiskelussa.
Pääsykokeiden avulla etsitään näitä ominaisuuksia muun muassa kestävyyskuntoa mittaamalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko opiskelijoiden pääsykokeessa mitatulla kestävyyskunnolla (cooperin testi) yhteyttä opintomenestykseen kandidaatti-vaiheessa. Mukana aineistossa oli 531 kadettia vuosilta 1999- 2009 ja tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Mukana oli maa ja merivoimien kadetteja, joista 22 oli naisia. Tutkimuksessa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta ja opintotaustaa (ammattikoulu tai lukio).Tutkimus tehtiin touko-marraskuun aikana vuonna 2012 ja aineisto on saatu asiakirjoina MPKK: n arkistosta tutkimuslupaa vastaan ja analysoitu tilastollisesti.
Tutkimuksessa selvisi, että pääsykoe cooperin ja opintomenestyksen välillä on heikko yhteys (r=0.1, p=0,033, N=510) kun tarkastellaan pelkästään miehiä. Naisilla yhteyttä ei löytynyt. Aineistona olevien kadettien kestävyyskunto on minimissään jo kohtuullinen(2600m) ja sen vuoksi korrelaatio jää pieneksi (r=0.10). Muissa vastaavissa tutkimuksissa selkeä yhteys on löytynyt verrattaessa riittävän eri kuntotasoisia henkilöitä. Syy voi olla myös se, että pääsykokeessa tähdätään tiettyyn tavoitetulokseen ja sen jälkeen yrittäminen ei ole enää maksimaalista. Kestävyyskunnon taso on tämän ryhmän kadeteilla Puolustusvoimien viitearvojen mukaan hyvä (2,5/5)
MPKK: n liikuntatilat ja palvelut ovat erinomaista luokkaa, joten huomiota tulisi kiinnittää enemmänkin opiskelijoiden omaan tietämykseen fyysisen suorituskyvyn merkityksestä ja antaa heille tosiasiallinen mahdollisuus liikunnan toteuttamiseen opintojensa ohessa. Tämän tutkimuksen tulokset ja aikaisemmat löydökset aiheesta tukevat väitettä, että kestävyyskunnolla on positiivia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin.
Liikunnallisen aktiivisuuden ja hyvän kestävyyskunnon positiivisia vaikutuksia pitäisi korostaa vieläkin enemmän, koska hyvällä kestävyyskunnolla on paljon positiivisia vaikutuksia myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Pitäisi keskittyä siihen että liikunnan harrastaminen myös koulupäivän aikana on positiivinen ja opiskelua edistävä asia. Liikunnan lisäämiseen ja opiskelupäivään sisällytettyyn liikuntaan tulisi kannustaa jokaista opiskelijaa. Hyvä kunto on hyväksi terveydelle, mutta sillä voi olla positiivinen vaikutus myös muille yllättävillekin elämänalueille.
Pääsykokeiden avulla etsitään näitä ominaisuuksia muun muassa kestävyyskuntoa mittaamalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko opiskelijoiden pääsykokeessa mitatulla kestävyyskunnolla (cooperin testi) yhteyttä opintomenestykseen kandidaatti-vaiheessa. Mukana aineistossa oli 531 kadettia vuosilta 1999- 2009 ja tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Mukana oli maa ja merivoimien kadetteja, joista 22 oli naisia. Tutkimuksessa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta ja opintotaustaa (ammattikoulu tai lukio).Tutkimus tehtiin touko-marraskuun aikana vuonna 2012 ja aineisto on saatu asiakirjoina MPKK: n arkistosta tutkimuslupaa vastaan ja analysoitu tilastollisesti.
Tutkimuksessa selvisi, että pääsykoe cooperin ja opintomenestyksen välillä on heikko yhteys (r=0.1, p=0,033, N=510) kun tarkastellaan pelkästään miehiä. Naisilla yhteyttä ei löytynyt. Aineistona olevien kadettien kestävyyskunto on minimissään jo kohtuullinen(2600m) ja sen vuoksi korrelaatio jää pieneksi (r=0.10). Muissa vastaavissa tutkimuksissa selkeä yhteys on löytynyt verrattaessa riittävän eri kuntotasoisia henkilöitä. Syy voi olla myös se, että pääsykokeessa tähdätään tiettyyn tavoitetulokseen ja sen jälkeen yrittäminen ei ole enää maksimaalista. Kestävyyskunnon taso on tämän ryhmän kadeteilla Puolustusvoimien viitearvojen mukaan hyvä (2,5/5)
MPKK: n liikuntatilat ja palvelut ovat erinomaista luokkaa, joten huomiota tulisi kiinnittää enemmänkin opiskelijoiden omaan tietämykseen fyysisen suorituskyvyn merkityksestä ja antaa heille tosiasiallinen mahdollisuus liikunnan toteuttamiseen opintojensa ohessa. Tämän tutkimuksen tulokset ja aikaisemmat löydökset aiheesta tukevat väitettä, että kestävyyskunnolla on positiivia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin.
Liikunnallisen aktiivisuuden ja hyvän kestävyyskunnon positiivisia vaikutuksia pitäisi korostaa vieläkin enemmän, koska hyvällä kestävyyskunnolla on paljon positiivisia vaikutuksia myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Pitäisi keskittyä siihen että liikunnan harrastaminen myös koulupäivän aikana on positiivinen ja opiskelua edistävä asia. Liikunnan lisäämiseen ja opiskelupäivään sisällytettyyn liikuntaan tulisi kannustaa jokaista opiskelijaa. Hyvä kunto on hyväksi terveydelle, mutta sillä voi olla positiivinen vaikutus myös muille yllättävillekin elämänalueille.