Lasten ja nuorten osallisuus kirkossa
Taavitsainen, Tiina (2012)
Taavitsainen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418173
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tiina Taavitsainen. ”LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS KIRKOSSA”. Pieksämäki, syksy 2012. 77 sivua. 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK –itä. Pieksämäki. Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö (ylempi-AMK).
Opinnäytetyö käsitteli lasten ja nuorten etua ja osallisuutta evankelis-luterilaisessa kirkossa. Työn lähtökohtana oli kirkon palvelujärjestöjen toteuttama hanke ”Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa 2009-2011”, jonka neljän osahankkeen tarjonnat ovat palvelleet seurakuntien kasvatus- ja nuorisotyöntekijöitä. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin osallisuutta käsitteenä sekä lasten ja nuorten näkökulmasta että työntekijän roolista käsin. Lisäksi todettiin YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pääkohdat ja toteutetun hankkeen keskeiset tavoitteet ja toiminnot.
Tutkimusosiossa tutkittiin määrällisesti miten seurakunnissa on huomioitu lasten ja nuorten osallisuus sekä tarkasteltiin kasvatus- ja nuorisotyöntekijöiden asenteita osallisuutta kohtaan. Tutkimuskysymyksiä olivat:
Millaisia lasten ja nuorten etua ja osallisuutta tukevia käytäntöjä on käytössä seurakunnissa?
Mitä konkreettista on hyödynnetty hankkeen projektien ja osahankkeiden tarjonnasta?
Millaiset asiat seurakunnassa ovat esteenä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiselle päätöksenteossa ja toiminnassa?
Miten työntekijän työote ja asenne osallisuutta kohtaan vaikuttavat osallisuuden edistämisessä?
Kyselyyn vastasi 185 kirkon työntekijää eri ammattiryhmistä, ympäri maata. Keskeisinä tutkimustuloksina todettiin, että hallinnossa ja päätöksenteossa lasten ja nuorten kuulemiseen ja vaikuttamiseen luodut menetelmät ovat vasta löytymässä ja niiden käyttö ovat vielä satunnaista. Hankkeen monipuolista tarjontaa osallisuuden vahvistamiseen oli hyödynnetty vaihtelevasti. Tunnetuin osahanke oli Ensimmäinen kerta – 2010 seurakuntavaalit.
Kiinnostusta osallisuuden vahvistamiseen on olemassa. Erilaiset lapsivaikutusten arvioinnin menetelmät hallinnon tueksi olivat tervetulleita. Näistä tutuin ja eniten tähän mennessä käytetty oli lapsiasiahenkilön valinta. Lasten ja nuorten osallisuuden huomioiminen toiminnassa oli luontevampaa kuin hallinnossa, joskin sekin oli vielä usein satunnaista. Työntekijän asenne ja käytetyt menetelmät ovat ratkaisevia asioita, kun osallisuutta toiminnassa ja yhteisössä vahvistetaan. Hankalaksi tämän tekevät kuitenkin mm. kiire ja toimintamallien puuttuminen.
Työntekijä on tärkeä linkki lasten ja nuorten osallisuuden vahvistumisessa seurakunnassa. Yhteistyölle ja dialogille sekä hallinnon, seurakunnan työmuotojen että muiden toimijoiden kesken tulee etsiä väyliä ja mahdollisuuksia. Aikaa ja resursseja työn kehittämiselle tulee raivata rohkeasti, jotta uusia näköaloja pääsee avautumaan.
Avainsanat: osallisuus, vaikuttaminen, lapsen etu, lapsilähtöisyys
Tiina Taavitsainen. ”LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS KIRKOSSA”. Pieksämäki, syksy 2012. 77 sivua. 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK –itä. Pieksämäki. Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö (ylempi-AMK).
Opinnäytetyö käsitteli lasten ja nuorten etua ja osallisuutta evankelis-luterilaisessa kirkossa. Työn lähtökohtana oli kirkon palvelujärjestöjen toteuttama hanke ”Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa 2009-2011”, jonka neljän osahankkeen tarjonnat ovat palvelleet seurakuntien kasvatus- ja nuorisotyöntekijöitä. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin osallisuutta käsitteenä sekä lasten ja nuorten näkökulmasta että työntekijän roolista käsin. Lisäksi todettiin YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pääkohdat ja toteutetun hankkeen keskeiset tavoitteet ja toiminnot.
Tutkimusosiossa tutkittiin määrällisesti miten seurakunnissa on huomioitu lasten ja nuorten osallisuus sekä tarkasteltiin kasvatus- ja nuorisotyöntekijöiden asenteita osallisuutta kohtaan. Tutkimuskysymyksiä olivat:
Millaisia lasten ja nuorten etua ja osallisuutta tukevia käytäntöjä on käytössä seurakunnissa?
Mitä konkreettista on hyödynnetty hankkeen projektien ja osahankkeiden tarjonnasta?
Millaiset asiat seurakunnassa ovat esteenä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiselle päätöksenteossa ja toiminnassa?
Miten työntekijän työote ja asenne osallisuutta kohtaan vaikuttavat osallisuuden edistämisessä?
Kyselyyn vastasi 185 kirkon työntekijää eri ammattiryhmistä, ympäri maata. Keskeisinä tutkimustuloksina todettiin, että hallinnossa ja päätöksenteossa lasten ja nuorten kuulemiseen ja vaikuttamiseen luodut menetelmät ovat vasta löytymässä ja niiden käyttö ovat vielä satunnaista. Hankkeen monipuolista tarjontaa osallisuuden vahvistamiseen oli hyödynnetty vaihtelevasti. Tunnetuin osahanke oli Ensimmäinen kerta – 2010 seurakuntavaalit.
Kiinnostusta osallisuuden vahvistamiseen on olemassa. Erilaiset lapsivaikutusten arvioinnin menetelmät hallinnon tueksi olivat tervetulleita. Näistä tutuin ja eniten tähän mennessä käytetty oli lapsiasiahenkilön valinta. Lasten ja nuorten osallisuuden huomioiminen toiminnassa oli luontevampaa kuin hallinnossa, joskin sekin oli vielä usein satunnaista. Työntekijän asenne ja käytetyt menetelmät ovat ratkaisevia asioita, kun osallisuutta toiminnassa ja yhteisössä vahvistetaan. Hankalaksi tämän tekevät kuitenkin mm. kiire ja toimintamallien puuttuminen.
Työntekijä on tärkeä linkki lasten ja nuorten osallisuuden vahvistumisessa seurakunnassa. Yhteistyölle ja dialogille sekä hallinnon, seurakunnan työmuotojen että muiden toimijoiden kesken tulee etsiä väyliä ja mahdollisuuksia. Aikaa ja resursseja työn kehittämiselle tulee raivata rohkeasti, jotta uusia näköaloja pääsee avautumaan.
Avainsanat: osallisuus, vaikuttaminen, lapsen etu, lapsilähtöisyys