Omahoitoa tukeva ohjauskeskustelumalli : allergia- ja astmaohjaukseen
Varjokumpu, Virpi (2012)
Varjokumpu, Virpi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018860
Tiivistelmä
Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli lisätä tietoa allergia- ja astmapotilaan omahoitoa tukevasta ohjauskeskustelukäytännöstä ja sitä kautta parantaa allergia- ja astmapotilaiden ja heidän perheidensä elämänlaatua ja –hallintaa sekä vähentää heidän riippuvuuttaan terveydenhuollosta. Tähän pyrittiin luomalla Turun kaupungin Lasten ja nuorten poliklinikalle hoitajan ja allergia- ja astmapotilaiden välisen omahoitoa tukeva ohjauskeskustelun malli. Tämä kehittämisprojekti oli Turun kaupungin Lasten ja nuorten poliklinikan allergia- ja astmahoitajan hoidonohjauskeskustelujen sisällön ja rakenteen kehittämistyön osaprojekti.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osio toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin projektille suunnitellun moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöteemahaastatteluina. Aineiston keruussa oltiin kiinnostuneita asiantuntijoiden allergia- ja astmapotilaan hoidonohjauskeskustelun sisältöön liittyvistä näkemyksistä. Haastatteluilla saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä soveltaen.
Tulokset osoittavat, että ohjauskeskustelun sisältö koostuu monista asioista: keskustelua ohjaavista periaatteista, keskustelun rakenteesta, tietosisällöstä, konkreettisesta harjoittelusta, jaettavasta materiaalista, apuvälineistä, asenteista, ohjaajasta sekä ohjattavasta. Näiden osatekijöiden tunnistaminen, ohjaajan ohjaustaidot, riittävät resurssit, substanssiosaaminen ja kulttuurien tuntemus, voidaan nähdä onnistuneen ohjauskeskustelun edellytyksenä. Onnistunut omahoitoa tukeva ohjauskeskustelu liittyy ohjauksen kokonaisuuden yksilölliseen, tilannekohtaiseen toteutumiseen, jossa ammattilainen pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan. Rakenteen osalta tärkeänä nähtiin ohjauskeskustelun looginen eteneminen aloituksen ja toiminnan kautta lopetukseen. Ohjaajan apuna korostetusti esiin nousivat motivoivan haastattelun keinot. Tulokset tiedon osa-alueiden sisällön osalta olivat pääsääntöisesti samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja vahvistavat käsitystä voimaannuttavan tiedon osa-alueiden sisällöstä, joka ei ole riippuvainen sairaudesta. Sisällön yksittäisistä asioista korostuivat erityisesti perheen voimavarat, kulttuuri ja tiedonkulku.
Haastattelujen tulosten sekä projektiryhmätyöskentelyn pohjalta koostettiin ohjauskeskustelumalli hoitajan ja allergia- ja astmapotilaiden väliselle omahoitoa tukevalle ohjauskeskustelukäytännölle. Malli koostuu ohjauskeskustelun rakenteesta, ohjauskeskustelun keskeisestä sisällöstä, ohjauskeskustelun toteuttamisen keinoista sekä ohjauskeskustelua tukevien avoimien kysymyksien vinkkilistasta.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osio toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin projektille suunnitellun moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöteemahaastatteluina. Aineiston keruussa oltiin kiinnostuneita asiantuntijoiden allergia- ja astmapotilaan hoidonohjauskeskustelun sisältöön liittyvistä näkemyksistä. Haastatteluilla saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä soveltaen.
Tulokset osoittavat, että ohjauskeskustelun sisältö koostuu monista asioista: keskustelua ohjaavista periaatteista, keskustelun rakenteesta, tietosisällöstä, konkreettisesta harjoittelusta, jaettavasta materiaalista, apuvälineistä, asenteista, ohjaajasta sekä ohjattavasta. Näiden osatekijöiden tunnistaminen, ohjaajan ohjaustaidot, riittävät resurssit, substanssiosaaminen ja kulttuurien tuntemus, voidaan nähdä onnistuneen ohjauskeskustelun edellytyksenä. Onnistunut omahoitoa tukeva ohjauskeskustelu liittyy ohjauksen kokonaisuuden yksilölliseen, tilannekohtaiseen toteutumiseen, jossa ammattilainen pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan. Rakenteen osalta tärkeänä nähtiin ohjauskeskustelun looginen eteneminen aloituksen ja toiminnan kautta lopetukseen. Ohjaajan apuna korostetusti esiin nousivat motivoivan haastattelun keinot. Tulokset tiedon osa-alueiden sisällön osalta olivat pääsääntöisesti samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja vahvistavat käsitystä voimaannuttavan tiedon osa-alueiden sisällöstä, joka ei ole riippuvainen sairaudesta. Sisällön yksittäisistä asioista korostuivat erityisesti perheen voimavarat, kulttuuri ja tiedonkulku.
Haastattelujen tulosten sekä projektiryhmätyöskentelyn pohjalta koostettiin ohjauskeskustelumalli hoitajan ja allergia- ja astmapotilaiden väliselle omahoitoa tukevalle ohjauskeskustelukäytännölle. Malli koostuu ohjauskeskustelun rakenteesta, ohjauskeskustelun keskeisestä sisällöstä, ohjauskeskustelun toteuttamisen keinoista sekä ohjauskeskustelua tukevien avoimien kysymyksien vinkkilistasta.