Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Onnistumisen edellytykset draaman opetukselle peruskouluissa
Halkilahti, Heidi (2012)
Halkilahti, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120618619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120618619
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee koulumaailman tämän päivän haasteita sekä tarkastelee, miten draama voi näihin vastata. Tavoitteena on selvittää, miksi ja miten draama tulisi kouluopetukseen sisällyttää sekä luoda ns. käyttöteoriaa draaman käytölle kouluissa. Opinnäytetyössä kartoitetaan teatteri-ilmaisun ohjaajan työn kolmea keskeisintä työkenttää: teatteri-ilmaisun opetusta, draamaa aineopetuksessa sekä teatteritaiteen ohjausta ja opetusta. Työssä kuvataan näiden kolmen kentän yhtäläisyyksiä ja eroja sekä opetuksen onnistumisen ehtoja eri konteksteissa.
Työssä teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan, minkälaiseen oppimiseen kouluissa pyritään, mitä ryhmässä opiskelulla tarkoitetaan, minkälaisia taitoja draaman avulla voidaan oppia sekä selvitetään, miten draamaopetusta tulisi koulun tarpeiden ja draaman tarjoamien mahdollisuuksien valossa lähestyä. Tutkimuskysymyksiä havainnollistetaan kolmen käytännön esimerkin kautta: peruskoulun taideaineen opetuksen, draama opetusmenetelmänä -kokeilun sekä harrastajateatterin näkökulmista. Teoriapohja yhdistetään käytännön kokemuksiin kehittämällä neljä onnistumisen edellytystä draamaopetukselle: ryhmässä toimiminen, tuntien fyysinen aloitus, tilannetaju harjoitusten valinnoissa sekä aito kohtaaminen.
Draaman tavoitteita ei voi saavuttaa ilman ryhmätyöskentelyyn panostamista. Opettajan on olennaista antaa ryhmän kehitykselle aikaa. Draaman onnistuminen edellyttää vapautunutta ilmapiiriä. Draamatunnit tulee aloittaa fyysisillä lämmittelyleikeillä, sillä oppilaat on saatava liikkeelle sekä jättämään murheet ja jännitykset taakseen. Opettajan on osattava ryhmän alkuvaiheessa yhdistää koko luokan panosta vaativia matalan kynnyksen harjoituksia sekä pienryhmäharjoituksia, joissa oppilas pääsee aktiivisemmin ja turvallisemmin kokeilemaan draaman työmuotoja. Olennaista on, että opettaja uskaltaa heittäytyä samalla tavalla mukaan yhteistyöhön kuin mitä hän oppilailta edellyttää. Opettajan tulisi esimerkillään kannustaa nuoria olemaan rohkeita ja luottamaan ryhmään.
Jotta oppilaista kasvaisi tasapainoisia, oppimismyönteisiä ja maailmasta kiinnostuneita nuoria, tarvitaan draamaa sekä taideaineena että opetusmenetelmänä. Draama taideaineena vahvistaa itsetuntemusta, kehittää sosiaalisia taitoja ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin ratkaista ongelmallisiakin tilanteita. Draama opetusmenetelmänä mahdollistaa oppilaille aktiivisen roolin oman oppimisprosessinsa suuntaajina, monipuolistaa oppiainesisältöjä, motivoi opiskelussa, mahdollistaa keskustelun opiskeltavista asioista sekä syventää oppimisprosessia. Opinnäytetyössä kehitetyt lainalaisuudet auttavat tulevia draamaopettajia välttämään turhia kompastuskiviä omassa opetustyössään ja keskittämään huomion opetuksen kannalta keskeisiin asioihin.
Työssä teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan, minkälaiseen oppimiseen kouluissa pyritään, mitä ryhmässä opiskelulla tarkoitetaan, minkälaisia taitoja draaman avulla voidaan oppia sekä selvitetään, miten draamaopetusta tulisi koulun tarpeiden ja draaman tarjoamien mahdollisuuksien valossa lähestyä. Tutkimuskysymyksiä havainnollistetaan kolmen käytännön esimerkin kautta: peruskoulun taideaineen opetuksen, draama opetusmenetelmänä -kokeilun sekä harrastajateatterin näkökulmista. Teoriapohja yhdistetään käytännön kokemuksiin kehittämällä neljä onnistumisen edellytystä draamaopetukselle: ryhmässä toimiminen, tuntien fyysinen aloitus, tilannetaju harjoitusten valinnoissa sekä aito kohtaaminen.
Draaman tavoitteita ei voi saavuttaa ilman ryhmätyöskentelyyn panostamista. Opettajan on olennaista antaa ryhmän kehitykselle aikaa. Draaman onnistuminen edellyttää vapautunutta ilmapiiriä. Draamatunnit tulee aloittaa fyysisillä lämmittelyleikeillä, sillä oppilaat on saatava liikkeelle sekä jättämään murheet ja jännitykset taakseen. Opettajan on osattava ryhmän alkuvaiheessa yhdistää koko luokan panosta vaativia matalan kynnyksen harjoituksia sekä pienryhmäharjoituksia, joissa oppilas pääsee aktiivisemmin ja turvallisemmin kokeilemaan draaman työmuotoja. Olennaista on, että opettaja uskaltaa heittäytyä samalla tavalla mukaan yhteistyöhön kuin mitä hän oppilailta edellyttää. Opettajan tulisi esimerkillään kannustaa nuoria olemaan rohkeita ja luottamaan ryhmään.
Jotta oppilaista kasvaisi tasapainoisia, oppimismyönteisiä ja maailmasta kiinnostuneita nuoria, tarvitaan draamaa sekä taideaineena että opetusmenetelmänä. Draama taideaineena vahvistaa itsetuntemusta, kehittää sosiaalisia taitoja ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin ratkaista ongelmallisiakin tilanteita. Draama opetusmenetelmänä mahdollistaa oppilaille aktiivisen roolin oman oppimisprosessinsa suuntaajina, monipuolistaa oppiainesisältöjä, motivoi opiskelussa, mahdollistaa keskustelun opiskeltavista asioista sekä syventää oppimisprosessia. Opinnäytetyössä kehitetyt lainalaisuudet auttavat tulevia draamaopettajia välttämään turhia kompastuskiviä omassa opetustyössään ja keskittämään huomion opetuksen kannalta keskeisiin asioihin.