Hoitohenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä
Immonen, Nina; Kaipola, Noora (2012)
Immonen, Nina
Kaipola, Noora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018857
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään yksikön hoitohenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 80 hoitotyöntekijää, joista suurin osa oli sairaanhoitajia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunnan elämäntavat olivat terveelliset, ja ne yhdessä tukiverkoston sekä vapaa-ajan kanssa tukivat työssä jaksamista. Työpäivät koettiin kiireisiksi ja työtehtävät kuormittaviksi sekä haastaviksi. Työtehtäviin oltiin kuitenkin tyytyväisiä ja työ koettiin palkitsevaksi. Hoitohenkilökunta koki voivansa vaikuttaa työvuorosuunnitteluun, ja heille jäi riittävästi aikaa perheelle, ystäville sekä harrastuksille.
Työilmapiiri työpaikalla koettiin hyväksi ja yhteistyö esimiehen ja työkavereiden kanssa sujuvaksi. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ei pidetty monipuolisena eikä sitä koettu olevan riittävästi tarjolla. Vastaajat olivat osallistuneet tyky-päiviin, mutta eivät muuhun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoamaan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Sitä kuitenkin toivottiin lisää. Puolet vastaajista koki työkykyä ylläpitävän toiminnan edesauttavan työssä jaksamista.
Opinnäytetyöstä saatiin hyödyllistä tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan työssä jaksamisesta ja työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tämän tiedon avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus tukea hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa. Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena voisi olla tämän tutkimusaiheen toteuttaminen laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen avulla voitaisiin saada yksilöllisempi, laajempi ja kuvaavampi näkemys hoitohenkilöstön kokemasta työhyvinvoinnista. Samalla voitaisiin selvittää yksilöllisemmin hoitohenkilöstön osallistumishalukkuutta työkykyä ylläpitävään toimintaan. Myös eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä voitaisiin tutkia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunnan elämäntavat olivat terveelliset, ja ne yhdessä tukiverkoston sekä vapaa-ajan kanssa tukivat työssä jaksamista. Työpäivät koettiin kiireisiksi ja työtehtävät kuormittaviksi sekä haastaviksi. Työtehtäviin oltiin kuitenkin tyytyväisiä ja työ koettiin palkitsevaksi. Hoitohenkilökunta koki voivansa vaikuttaa työvuorosuunnitteluun, ja heille jäi riittävästi aikaa perheelle, ystäville sekä harrastuksille.
Työilmapiiri työpaikalla koettiin hyväksi ja yhteistyö esimiehen ja työkavereiden kanssa sujuvaksi. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ei pidetty monipuolisena eikä sitä koettu olevan riittävästi tarjolla. Vastaajat olivat osallistuneet tyky-päiviin, mutta eivät muuhun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoamaan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Sitä kuitenkin toivottiin lisää. Puolet vastaajista koki työkykyä ylläpitävän toiminnan edesauttavan työssä jaksamista.
Opinnäytetyöstä saatiin hyödyllistä tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan työssä jaksamisesta ja työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tämän tiedon avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus tukea hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa. Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena voisi olla tämän tutkimusaiheen toteuttaminen laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen avulla voitaisiin saada yksilöllisempi, laajempi ja kuvaavampi näkemys hoitohenkilöstön kokemasta työhyvinvoinnista. Samalla voitaisiin selvittää yksilöllisemmin hoitohenkilöstön osallistumishalukkuutta työkykyä ylläpitävään toimintaan. Myös eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä voitaisiin tutkia.