Sukupuolten välinen tasa-arvo tradenomien työelämässä
Veltheim, Lotta; Koivistoinen, Sanna-Kaisa (2012)
Veltheim, Lotta
Koivistoinen, Sanna-Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716735
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa tutkimus sukupuolten välisestä tasa-arvosta tradenomien työelämässä. Toimeksiantajana toimi ammattijärjestö, joka toteutti ensimmäisen tasa-arvotutkimuksen vuonna 2009. Opinnäytetyönä toteutettu tutkimus oli jatkoa vuoden 2009 tutkimukselle ja järjestyksessään toinen tasa-arvotutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tradenomit kokevat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan työelämässä, sekä onko vuoteen 2009 nähden tapahtunut muutosta. Ammattijärjestö tulee toteuttamaan tutkimuksen jatkossakin säännöllisin väliajoin, jotta seuranta olisi mahdollista.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely yksinkertaisella satunnaisotannalla valitulle neljälle tuhannelle (4 000) ammattijärjestön jäsenelle. Toimeksiantaja määritteli otoskoon ja suoritti otannan. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, koska ammattijärjestön jäsenmäärä on suuri, ja tutkimuksen tavoitteena oli saada numeerisia tuloksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui tutkimusta tukevista teoria-aiheista. Pääaiheina teoriassa käsiteltiin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tasa-arvon historiaa Suomessa sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi käsiteltiin työelämän tasa-arvoa, työnantajan velvollisuuksia ja naisjohtajuutta. Tutkimusaineistoon kuului myös vuonna 2009 toteutettu tutkimus ja muita vastaavia tutkimuksia.
Tutkimustulosten mukaan työelämän tasa-arvossa on edelleen kehitettävää useilla työelämän alueilla. Naisvastaajat kokivat joissain tilanteissa jopa enemmän syrjintää kuin vuonna 2009. Tradenomit kokivat sukupuolen suurimmaksi epätasa-arvon aiheuttajaksi verrattuna raskauteen tai vanhemmuuteen. Naistradenomit kokivat myös perhevapaiden pitämisen vaikuttavan epäedullisesti palvelussuhteidensa laatuun.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tietoisuus tasa-arvosta on kasvanut, mutta etenkin yritysjohdossa sitä voisi vielä edistää. Tasa-arvosuunnitelmista tiedottamista yrityksissä olisi syytä lisätä. Perhevapaiden tasaisempaa jakamista vanhempien kesken tulisi tehostaa entisestään, kuten myös perhevapaasta aiheuttavien kustannusten tasaisempaa jakamista äitien ja isien työnantajien kesken.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely yksinkertaisella satunnaisotannalla valitulle neljälle tuhannelle (4 000) ammattijärjestön jäsenelle. Toimeksiantaja määritteli otoskoon ja suoritti otannan. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, koska ammattijärjestön jäsenmäärä on suuri, ja tutkimuksen tavoitteena oli saada numeerisia tuloksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui tutkimusta tukevista teoria-aiheista. Pääaiheina teoriassa käsiteltiin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tasa-arvon historiaa Suomessa sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi käsiteltiin työelämän tasa-arvoa, työnantajan velvollisuuksia ja naisjohtajuutta. Tutkimusaineistoon kuului myös vuonna 2009 toteutettu tutkimus ja muita vastaavia tutkimuksia.
Tutkimustulosten mukaan työelämän tasa-arvossa on edelleen kehitettävää useilla työelämän alueilla. Naisvastaajat kokivat joissain tilanteissa jopa enemmän syrjintää kuin vuonna 2009. Tradenomit kokivat sukupuolen suurimmaksi epätasa-arvon aiheuttajaksi verrattuna raskauteen tai vanhemmuuteen. Naistradenomit kokivat myös perhevapaiden pitämisen vaikuttavan epäedullisesti palvelussuhteidensa laatuun.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tietoisuus tasa-arvosta on kasvanut, mutta etenkin yritysjohdossa sitä voisi vielä edistää. Tasa-arvosuunnitelmista tiedottamista yrityksissä olisi syytä lisätä. Perhevapaiden tasaisempaa jakamista vanhempien kesken tulisi tehostaa entisestään, kuten myös perhevapaasta aiheuttavien kustannusten tasaisempaa jakamista äitien ja isien työnantajien kesken.