Miesten kokemukset terveystarkastuksessa saadusta terveysneuvonnasta sekä terveysneuvonnan aikaansaamat terveyskäyttäytymismuutokset
Jansen, Maarit; Wierzchowiecka, Renata (2012)
Jansen, Maarit
Wierzchowiecka, Renata
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216082
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 40-vuotiaiden miesten kokemuksia heille suunnatusta terveystarkastuksesta sekä sitä, saiko miehille suunnattu terveysneuvonta aikaan muutoksia heidän terveyskäyttäytymisessään. Tutkimustulosten avulla haluttiin selvittää, miten miehille suunnattuja terveystarkastuksia ja terveysneuvontatapoja voidaan edelleen kehittää. Opinnäytetyön tilaaja on Pieksämäen kaupungin terveystoimi.
Pieksämäellä järjestettiin vuonna 2010 ensimmäistä kertaa 40-vuotiaiden miesten terveystarkastus. Toiminta sai alkunsa vuonna 2006 Helsingissä, jossa tänä päivänä terveystarkastukset ovat osa terveyskeskusten vakiintunutta toimintaa. Toiminta on levinnyt ympäri Suomea viime vuosien aikana. Terveystarkastusten perustana on Kundit Kondikseen -hanke, jonka päämääränä on edistää miesten sydänterveyttä ja vähentää heidän terveydellistä eriarvoisuutta. Seulonta on keskitetty 40 vuotta täyttäneisiin miehiin. Tavoitteena on sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen liittyvien riskitekijöiden varhainen kartoittaminen sekä niihin puuttuminen terveysneuvonnan ja ohjauksen avulla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmänä. Pääasiallinen lähestymistapa tutkimuksessa oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 56:lle Naarajärven terveysasemalla terveystarkastukseen osallistuneelle miehelle. Lomakkeita palautui 30, joten vastausprosentiksi tuli 54 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja avoimet kysymykset laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että terveysneuvonnan ja terveystarkastuksen avulla voidaan muuttaa terveystarkastukseen osallistuneiden terveyskäyttäytymistä. Osallistujien tekemät muutokset kohdistuivat muun muassa rasvan kokonaismäärään ja sen laatuun. Suuri osa osallistujista oli muuttanut ruokavalioaan suositusten mukaiseksi, ja osa oli myös pudottanut painoaan. Saatu terveysneuvonta oli koettu selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi. Lepoa, unta, stressiä, mielenterveyttä sekä ihmissuhteita olisi kuitenkin käsiteltävä laajemmin ja neuvonnassa olisi huomioitava asiakkaan henkilökohtainen elämäntilanne ja elinympäristö paremmin. Tärkeää olisi sopia etukäteen tutkimuksen tuloksia mittaavista mittareista, jotta tutkimuksen avulla saataisiin mahdollisimman luotettavaa ja kattavaa tutkimustietoa.
Pieksämäellä järjestettiin vuonna 2010 ensimmäistä kertaa 40-vuotiaiden miesten terveystarkastus. Toiminta sai alkunsa vuonna 2006 Helsingissä, jossa tänä päivänä terveystarkastukset ovat osa terveyskeskusten vakiintunutta toimintaa. Toiminta on levinnyt ympäri Suomea viime vuosien aikana. Terveystarkastusten perustana on Kundit Kondikseen -hanke, jonka päämääränä on edistää miesten sydänterveyttä ja vähentää heidän terveydellistä eriarvoisuutta. Seulonta on keskitetty 40 vuotta täyttäneisiin miehiin. Tavoitteena on sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen liittyvien riskitekijöiden varhainen kartoittaminen sekä niihin puuttuminen terveysneuvonnan ja ohjauksen avulla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmänä. Pääasiallinen lähestymistapa tutkimuksessa oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 56:lle Naarajärven terveysasemalla terveystarkastukseen osallistuneelle miehelle. Lomakkeita palautui 30, joten vastausprosentiksi tuli 54 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja avoimet kysymykset laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että terveysneuvonnan ja terveystarkastuksen avulla voidaan muuttaa terveystarkastukseen osallistuneiden terveyskäyttäytymistä. Osallistujien tekemät muutokset kohdistuivat muun muassa rasvan kokonaismäärään ja sen laatuun. Suuri osa osallistujista oli muuttanut ruokavalioaan suositusten mukaiseksi, ja osa oli myös pudottanut painoaan. Saatu terveysneuvonta oli koettu selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi. Lepoa, unta, stressiä, mielenterveyttä sekä ihmissuhteita olisi kuitenkin käsiteltävä laajemmin ja neuvonnassa olisi huomioitava asiakkaan henkilökohtainen elämäntilanne ja elinympäristö paremmin. Tärkeää olisi sopia etukäteen tutkimuksen tuloksia mittaavista mittareista, jotta tutkimuksen avulla saataisiin mahdollisimman luotettavaa ja kattavaa tutkimustietoa.