"Siis kaikista tärkein, hyvä ihme, on se että lukee itse paljon" : kirjastoammattilaisten ammatillinen tiedonhankinta kaunokirjallisuudesta
Nyyssönen, Kristiina (2012)
Nyyssönen, Kristiina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419475
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kirjastoammattilaisten ammatillista tiedonhankintaa kaunokirjallisuudesta. Teoriaosuudessa esitellään tiedonhankinnan käsitteitä ja T. D. Wilsonin tiedonhankintamallit sekä kirjastoammattilaisten suhdetta kaunokirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat kysymykset: Mistä kirjastoammattilaiset hankkivat tietoa kaunokirjallisuudesta eli millaisia tiedonlähteitä he käyttävät ja kuinka usein he näitä lähteitä käyttävät? Lisäksi selvitettiin, millaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia kirjastoammattilaisilla pitäisi olla, jotta he voivat suositella kaunokirjallisuutta asiakkaille, ja kuinka tällaista ammattitaitoa ylläpidetään.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi työntekijää Kuopion kaupunginkirjaston eri toimipisteistä, ja ne toteutettiin kesä-heinäkuussa 2012.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kirjastoammattilaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat oma lukuharrastus sekä työkokemus. Muita lähteitä ovat muun muassa kirjaston tietokanta, lehdet, työtoverit ja asiakkaat sekä lukuisat internetlähteet, kuten kirjallisuussivustot ja -blogit sekä erilaiset kirja-arvostelut. Käytön useus riippuu lähteestä: omaa tietämystä ja kirjaston tietokantaa käytetään päivittäin, kirjallisuuskoulutuksissa ja -tapahtumissa käydään noin kerran vuodessa. Kirjastoammattilaisten tulisi lukea ja tietää monipuolisesti kirjallisuudesta, olla helposti lähestyttäviä ja sosiaalisia sekä osata kysellä asiakkaalta, mitä hän tarvitsee. Osaamisen ylläpitämiseen käytetään aiemmin mainittuja tiedonlähteitä. Myös kirjallisuusharrastukset, kuten kirjojen ja kirja-arvostelujen lukeminen ovat tärkeitä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa voitaisiin selvittää, ovatko tiedonhankintatavat erilaisia erikokoisissa kuntien kirjastoissa, voiko tällaista hiljaista tietoa ja pääomaa mitata mitenkään ja miten sitä voitaisiin jakaa työyhteisössä, jolloin siitä hyötyisivät sekä henkilökunta että asiakkaat.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi työntekijää Kuopion kaupunginkirjaston eri toimipisteistä, ja ne toteutettiin kesä-heinäkuussa 2012.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kirjastoammattilaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat oma lukuharrastus sekä työkokemus. Muita lähteitä ovat muun muassa kirjaston tietokanta, lehdet, työtoverit ja asiakkaat sekä lukuisat internetlähteet, kuten kirjallisuussivustot ja -blogit sekä erilaiset kirja-arvostelut. Käytön useus riippuu lähteestä: omaa tietämystä ja kirjaston tietokantaa käytetään päivittäin, kirjallisuuskoulutuksissa ja -tapahtumissa käydään noin kerran vuodessa. Kirjastoammattilaisten tulisi lukea ja tietää monipuolisesti kirjallisuudesta, olla helposti lähestyttäviä ja sosiaalisia sekä osata kysellä asiakkaalta, mitä hän tarvitsee. Osaamisen ylläpitämiseen käytetään aiemmin mainittuja tiedonlähteitä. Myös kirjallisuusharrastukset, kuten kirjojen ja kirja-arvostelujen lukeminen ovat tärkeitä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa voitaisiin selvittää, ovatko tiedonhankintatavat erilaisia erikokoisissa kuntien kirjastoissa, voiko tällaista hiljaista tietoa ja pääomaa mitata mitenkään ja miten sitä voitaisiin jakaa työyhteisössä, jolloin siitä hyötyisivät sekä henkilökunta että asiakkaat.