VIERELLÄ KULKIEN, NOSTAEN , AUTTAEN : OMAHOITAJUUDEN KEHITTÄMINEN SAATTOHOIDOSSA LAHDEN KAUPUNGINSAIRAALAN OSASTO L62:LLA
Luukka, Maarit (2012)
Luukka, Maarit
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121519591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121519591
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on omahoitajuus saattohoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hoitajien näkemyksiä omahoitajuudesta saattohoidossa Lahden kaupunginsairaalan osasto L62:lla. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös löytää hyvää omahoitajuutta estäviä tekijöitä sekä omahoitajuutta tukevia tekijöitä osasto L62:lla. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää omahoitajuuden kehittämisessä osastolla. Tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä. Lisäksi kyselyssä oli kolme avointa kysymystä. Tutkimuksen kohteena olivat osastolla työskentelevät hoitajat. Vakituisten hoitajien lisäksi osastolla toimii sijaisia, joilla oli myös mahdollisuus tutkimusaikana osallistua kyselyyn. Tutkimusjoukko oli 21 vastaajaa, joista lomakkeen palautti 13 vastaajaa. Vastaajajoukko edusti kattavasti osastolla työskenteleviä hoitajia. Kysely suoritettiin maaliskuussa 2012 tutkimusosastolla. Strukturoitujen kysymysten vastauksista muodostettiin suoria jakaumia ja avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin strukturoitujen kysymysten vastausten kanssa samojen teemojen mukaan.
Tutkimustuloksista ilmeni, että Lahden kaupunginsairaalan osasto L62:n työskentelevillä hoitajilla on hyvä käsitys siitä, mitä omahoitajuus saattohoidossa tarkoittaa. Toimivan omahoitajuuden katsottiin nostavan hoidon tasoa ja onnistunut omahoitajuus koettiin palkitsevana. Vaikka hoitajat kokivat omaavansa valmiuksia saattohoitopotilaan omahoitajuuteen, omahoitajan roolista kaivattiin selkeämpää kuvaa ja tehtävistä yhtenäisiä käytäntöjä. Omahoitajuutta estävinä tekijöinä tutkimuksessa tulivat esille kiire, lyhyt hoitoaika, osaston fyysisten tilojen puutteet, työvuorojen toimimattomuus sekä koulutuksen puute omahoitajuuden ja saattohoitotyön kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistajana. Omahoitajuutta tukevina tekijöinä nousivat esille hoitajien oman osaamisen lisäksi kollegiaalisuus, työnohjaus ja vapaaehtoistyöntekijät. Omahoitajuutta tukevana tekijänä nähtiin myös tiedon saanti oman potilaan hoitoon liittyvistä asioista ja hoitolinjoista päättämisen mahdollisuus.
Tämä tutkimus tuotti omahoitajuuden kehittämiseen käytettävää tietoa tutkimusosastolla. Tieto on hyödynnettävissä myös vastaavanlaisissa, saattohoitotyötä tekevissä yksiköissä, joissa on käytössä omahoitajajärjestelmä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että Lahden kaupunginsairaalan osasto L62:n työskentelevillä hoitajilla on hyvä käsitys siitä, mitä omahoitajuus saattohoidossa tarkoittaa. Toimivan omahoitajuuden katsottiin nostavan hoidon tasoa ja onnistunut omahoitajuus koettiin palkitsevana. Vaikka hoitajat kokivat omaavansa valmiuksia saattohoitopotilaan omahoitajuuteen, omahoitajan roolista kaivattiin selkeämpää kuvaa ja tehtävistä yhtenäisiä käytäntöjä. Omahoitajuutta estävinä tekijöinä tutkimuksessa tulivat esille kiire, lyhyt hoitoaika, osaston fyysisten tilojen puutteet, työvuorojen toimimattomuus sekä koulutuksen puute omahoitajuuden ja saattohoitotyön kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistajana. Omahoitajuutta tukevina tekijöinä nousivat esille hoitajien oman osaamisen lisäksi kollegiaalisuus, työnohjaus ja vapaaehtoistyöntekijät. Omahoitajuutta tukevana tekijänä nähtiin myös tiedon saanti oman potilaan hoitoon liittyvistä asioista ja hoitolinjoista päättämisen mahdollisuus.
Tämä tutkimus tuotti omahoitajuuden kehittämiseen käytettävää tietoa tutkimusosastolla. Tieto on hyödynnettävissä myös vastaavanlaisissa, saattohoitotyötä tekevissä yksiköissä, joissa on käytössä omahoitajajärjestelmä.