Uuden SaaS-ohjelmistotuotteen suunnittelu : Case AnyCase Asianhallinta
Valjakka, Mikko (2012)
Valjakka, Mikko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, joka tukee uuden AnyCase Asianhallinta -ohjelmistotuotteen suunnittelua. Ohjelmiston tarkoituksena on toteuttaa asianhallintaan liittyvien asiakirjojen työnkulkuja organisaatiossa. Ohjelmiston prototyyppi on ollut opinnäytetyötä tehdessä työn alla. Ohjelmisto julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä.
Tarkastelun kohteena ovat olleet ohjelmistolle valittu SaaS-jakelumalli, sekä ohjelmiston arkkitehtuuri. Työssä on selvitetty, miten SaaS-jakelumallin käyttö vaikuttaa ohjelmiston ominaisuuksiin, rakenteeseen, suorituskykyvaatimuksiin, arkkitehtuuriin ja markkinointiin. Eräs päätelmä on, että SaaS-jakelumalli vaikuttaa näihin ohjelmiston piirteisiin niin suuresti, että ohjelmisto on varta vasten toteutettava SaaS-jakelumallia varten. Merkittävimmät SaaS-jakelumallin erityisvaatimukset ohjelmistolle liittyvät ohjelmiston instanssin luomiseen asiakkaalle. Toinen erityispiirre on varautuminen ohjelmiston käyttövolyymin nopeaan kasvuun etenkin, jos uudet asiakkaat voivat ottaa ohjelmiston käyttöön verkosta oma-aloitteisesti.
Toinen selvityskohde koski AnyCase Asianhallinta -ohjelmistotuotteen arkkitehtuuria. Arkkitehtuurivaihtoehtojen selvittämisessä sovellettiin erityistä CBSP-vaatimusanalyysiä, jonka avulla ohjelmiston arkkitehtuuri voidaan johtaa ohjelmiston vaatimuksista. Menetelmä soveltuu käytettäväksi tilanteissa, joissa ohjelmisto on innovatiivinen, eikä sen arkkitehtuurivalinta ole itsestään selvä. Menetelmän antaa tulokseksi pisteytyksiä eri arkkitehtuurityyleille. AnyCase Asianhallinta sai parhaat pisteet client-server- ja SOA-arkkitehtuureille. Ensiksimainittua arkkitehtuuria oli jo sovellettu ohjelmiston prototyypissä. Sanomapohjainen arkkitehtuuri sai myös korkeat pisteet. Vastaavasti kerrosarkkitehtuuri sai huonot pisteet. Tuloksia on tarkoitus soveltaa ohjelmistotuotteen tulevassa
kehitystyössä.
Samassa yhteydessä arvioitiin itse CBSP-analyysimentelmän käyttökelpoisuutta. Menetelmä on helposti laajennettavissa kattamaan uusia arkkitehtuurityylejä. Nykyiset systeemityömenetelmät eivät sisällä välineitä ohjelmiston arkkitehtuurin johtamiseksi. CBSP-menetelmän tarkoituksena on korjata tämä puute. Menetelmän soveltaminen on kuitenkin työlästä.
Tarkastelun kohteena ovat olleet ohjelmistolle valittu SaaS-jakelumalli, sekä ohjelmiston arkkitehtuuri. Työssä on selvitetty, miten SaaS-jakelumallin käyttö vaikuttaa ohjelmiston ominaisuuksiin, rakenteeseen, suorituskykyvaatimuksiin, arkkitehtuuriin ja markkinointiin. Eräs päätelmä on, että SaaS-jakelumalli vaikuttaa näihin ohjelmiston piirteisiin niin suuresti, että ohjelmisto on varta vasten toteutettava SaaS-jakelumallia varten. Merkittävimmät SaaS-jakelumallin erityisvaatimukset ohjelmistolle liittyvät ohjelmiston instanssin luomiseen asiakkaalle. Toinen erityispiirre on varautuminen ohjelmiston käyttövolyymin nopeaan kasvuun etenkin, jos uudet asiakkaat voivat ottaa ohjelmiston käyttöön verkosta oma-aloitteisesti.
Toinen selvityskohde koski AnyCase Asianhallinta -ohjelmistotuotteen arkkitehtuuria. Arkkitehtuurivaihtoehtojen selvittämisessä sovellettiin erityistä CBSP-vaatimusanalyysiä, jonka avulla ohjelmiston arkkitehtuuri voidaan johtaa ohjelmiston vaatimuksista. Menetelmä soveltuu käytettäväksi tilanteissa, joissa ohjelmisto on innovatiivinen, eikä sen arkkitehtuurivalinta ole itsestään selvä. Menetelmän antaa tulokseksi pisteytyksiä eri arkkitehtuurityyleille. AnyCase Asianhallinta sai parhaat pisteet client-server- ja SOA-arkkitehtuureille. Ensiksimainittua arkkitehtuuria oli jo sovellettu ohjelmiston prototyypissä. Sanomapohjainen arkkitehtuuri sai myös korkeat pisteet. Vastaavasti kerrosarkkitehtuuri sai huonot pisteet. Tuloksia on tarkoitus soveltaa ohjelmistotuotteen tulevassa
kehitystyössä.
Samassa yhteydessä arvioitiin itse CBSP-analyysimentelmän käyttökelpoisuutta. Menetelmä on helposti laajennettavissa kattamaan uusia arkkitehtuurityylejä. Nykyiset systeemityömenetelmät eivät sisällä välineitä ohjelmiston arkkitehtuurin johtamiseksi. CBSP-menetelmän tarkoituksena on korjata tämä puute. Menetelmän soveltaminen on kuitenkin työlästä.