Kakskerranjärven pohjaeläinkartoitus 2012 : pohjaeläimistö syvyysvyöhykkeittäin
Uusitalo, Harri (2012)
Uusitalo, Harri
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619641
Tiivistelmä
Kakskerranjärvi on Turussa Kakskerran saaressa sijaitseva järvi, jonka vedenlaatua on seurattu jo usean vuoden ajan. Vuonna 2012 tutkimuksiin lisättiin pohjaeläinkartoitus, jota tämä opinnäytetyö käsittelee. Näytteet noudettiin Kakskerranjärvestä Ekman-noudinta käyttäen toukokuussa 2012. Tutkimuksessa Kakskerranjärvi jaettiin neljään eri syvyysvyöhykkeeseen, jotta tuloksissa voidaan vertailla pohjan ja pohjaeläimistön tilannetta selkeästi syvyysvyöhykkeittäin. Tärkeintä oli selvittää, miten happikato vaikuttaa pohjaeläimistöön.
Noudetut pohjaeläinnäytteet määritettiin laboratoriossa mahdollisimman tarkalle tasolle. Monien ryhmien määrittäminen lajitasolle on äärimmäisen tarkkaa ja vie paljon aikaa, joten osa ryhmistä on jätetty laajemmille tasoille. Lajitasoinen määritys ei ollut oleellista tutkimuksen kannalta, vaan pohjaeläimiä tarkastellaan usein laajempina kokonaisuuksina.
Pohjaeläinaineisto koostui eutrofiselle järvelle tyypillisistä ryhmistä, joten ranta- ja pohjakasvillisuuden rikastuttaman litoraalivyöhykkeen ulkopuolella pohjaeläimistöön kuuluu melko vähän eri ryhmiä. Syvänteissä on viitteitä osittaisesta happikadosta, mutta tilannetta odotettiin aiempien selvitysten perusteella pahemmaksi. Pohjaeläimistössä ei näy viitteitä laajamittaisen happikadon aiheuttamasta täydellisestä elämän katoamisesta, mutta syvimmällä vyöhykkeellä pohjaeläimistö koostuu enimmäkseen vähähappisuutta sietävistä ryhmistä. Näiden lisäksi mukana on kuitenkin harvakseltaan myös herkempiä ryhmiä.
Noudetut pohjaeläinnäytteet määritettiin laboratoriossa mahdollisimman tarkalle tasolle. Monien ryhmien määrittäminen lajitasolle on äärimmäisen tarkkaa ja vie paljon aikaa, joten osa ryhmistä on jätetty laajemmille tasoille. Lajitasoinen määritys ei ollut oleellista tutkimuksen kannalta, vaan pohjaeläimiä tarkastellaan usein laajempina kokonaisuuksina.
Pohjaeläinaineisto koostui eutrofiselle järvelle tyypillisistä ryhmistä, joten ranta- ja pohjakasvillisuuden rikastuttaman litoraalivyöhykkeen ulkopuolella pohjaeläimistöön kuuluu melko vähän eri ryhmiä. Syvänteissä on viitteitä osittaisesta happikadosta, mutta tilannetta odotettiin aiempien selvitysten perusteella pahemmaksi. Pohjaeläimistössä ei näy viitteitä laajamittaisen happikadon aiheuttamasta täydellisestä elämän katoamisesta, mutta syvimmällä vyöhykkeellä pohjaeläimistö koostuu enimmäkseen vähähappisuutta sietävistä ryhmistä. Näiden lisäksi mukana on kuitenkin harvakseltaan myös herkempiä ryhmiä.